Sunnuntai, 21 huhtikuuta 2019
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Aamulla heräämme ja puhumme kaikki englantia

technology illuastrative photo

Teknologinen kehitys asettaa suuren haasteen alkuperäiskielien säilymiselle. Kuinka tuhansia vuosia vanhat alkuperäiskielet selviävät teknologisessa ekosysteemissä, joka on suunniteltu lähinnä englannin kielen käyttäjiä varten?

-Kieliteknologia on yksi tärkeimmistä teemoista asialistallamme alkuperäiskielien juhlavuotena 2019, sanoo Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo..

Saamelaiskäräjät työskentelevät aktiivisesti, jotta UNESCO, YK:n jäsenvaltiot ja teknologian toimittajat huomaavat ne haasteet, joita teknologia asettaa alkuperäisille kielille. Saamelaisten kansallispäivän yhteydessä kaksi NRK Sapmi -julkaisun toimittajaa Mona Solbakk ja Pål Hivand julkaisivat kronikan nimeltään ”Hi Google, sámástat go?” (Hei Google, puhutko saamea?), jossa he pohtivat teknologian roolia sekä uhkana että mahdollisuutena alkuperäiskielten kohtaamiin haasteisiin.

-Ensimmäisenä haluan sanoa, että ei ole olemassa liian vaikeaa kieltä. On mahdollista opettaa teknologiallemme saamen kieli sekä muita alkuperäiskieliä, sanoo Keskitalo päättäväisesti.

Ongelmana on usein se, että kaupallista kiinnostusta sijoittaa vain muutamien puhuman ja harvojen ymmärtämän kielen kehitykseen on vaikea löytää.

Useita teknologisia kielimalleja

Teknologinen kehitys ei ole kuitenkaan jättänyt alkuperäiskieliä kokonaan huomiotta. Keskitalo haluaa UNESCO:n toimivan lähettiläänä, joka auttaa kiinnittämään suurten teknologiayritysten huomion. Norjalaisessa UiT:n arktisessa yliopistossa on kieliteknologiaryhmä nimeltään Giellatekno, joka on kehittänyt saamenkielisiä näppäimistöjä tietokoneille sekä matkapuhelimiin.

-Puhumme enemmänkin siitä, kuinka mukavaa tämän kielen säilyttäminen on. Teemme jotakin konkreettista, jotta kieltä olisi mahdollista käyttää, sanoo Trosterud.

Luomalla teknologisen perustan, professori Trond Trosterud yhteistyössä saamen kielisen teknologiayhteisö Divvunin kanssa takaa mahdollisuuden alkuperäiskielien elossapysymiselle. Toistaiseksi he ovat työskennelleet yli 50 erilaisen kielen kanssa.

-Jokainen kielioppi tarvitsee oman mallinsa. Kielitieteilijän ja kieltä äidinkielenään puhuvan henkilön avulla voimme luoda uuden kieliopillisen mallin jokaiselle kielelle. Sitten istumme alas ja muutamme kieliopin koneen luettavaksi, Trosterud selittää.

-Sen jälkeen liitämme erilaiset kielet niille sopiviin ohjelmiin.

Moraalinen velvollisuus alkuperäiskielien säilyttämiseen

Muutama suuri teknologiayritys on myös liputtanut alkuperäiskielien säilyttämisen puolesta. Kielikurssijätti Duolingolla on 300 miljoonaa käyttäjää ja se on lanseerannut kursseja esimerkiksi Pohjois-Amerikan sekä Havaijin navajo-kielistä, joita puhutaan alueiden alkuperäisheimojen keskuudessa. Molemmat kielistä ovat alkuperäiskieliä ja niitä käytetään yhä vähemmän. Duolingon viestintäspesialisti Myra Awodeyn mukaan yritys ei tule tienaamaan rahaa palvelun tarjoamisesta, mutta he tuntevat moraalista velvollisuutta osallistua kuolevien kielten suojelemiseen.

Duolingon ehkä suurin ongelma on kieliopin ja lauserakenteiden opetuksen heikkous, vaikka sanavarastoa siellä onkin helppo nopeasti kasvattaa. Duolingo myös analysoi kaikki kielet englannin kieltä mallinaan käyttäen, mikä asettaa haasteita kielten kanssa, joiden rakenne ei muistuta lainkaan englantia. Suurin osa kielistä kääntyy hyvin englanniksi, mutta tilanne on eri niiden kielten kanssa, jotka eivät kuulu anglosaksiseen kieliperheeseen.

Jotta voidaan rakentaa toimivampaa kieliteknologiaa, on jokainen kieli analysoitava itsenäisen mallin mukaisesti, kuten UiT:lla tehdään.

-Meidän vaatimuksemme suurille teknologiayrityksille on se, että niiden täytyy seurata kansainvälisesti asetettuja kielikoodien standardeja ja ottaa huomioon myös meidän kaltaisemme toimijat, jotka tekevät töitä alkuperäiskielten parissa. Acaa, igboa, komia ja navaioa äidinkielenään puhuvat voivat myös auttaa muokkaamaan oikeinkirjoitusta, sanakirjoja, käännösohjelmia ja näppäimistöjä omille kielilleen sopiviksi.

Kun iOS8 lanseerattiin vuonna 2014, Apple antoi kolmansille osapuolille luvan osallistua laitteidensa näppäimistöjen tekoon. Nyt Applen puhelimiin on mahdollista ladata koltansaamelaiset kirjaimet. Useat teknologiayritykset ovat kuitenkin estäneet kolmansien osapuolien osallistumisen turvallisuusuhkien takia.

Muutosta täytyy korostaa

Trosterud toivoo, että useat suuret teknologian tarjoajat avautuisivat yhteistyölle, jotta teknologisesta infrastruktuurista tulisi enemmän kaikki huomioon ottava.

-En nää mitään syytä sille, miksi ihmiset, jotka eivät puhu englantia eivät voisi saada samoja mahdollisuuksia käyttää kieliteknologiaa. Kyseessä on myös kulttuuripoliittinen ongelma: jos puhuisimme kaikki vain englantia, olisi maailma paljon köyhempi paikka.

Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo yhtyy Trosterudin kantaan ja korostaa saamelaiskäräjien haluavan valaista tätä haastetta YK:n kansainvälisen alkuperäiskielien vuoden aikana.

Teknologiayritysten tulee ymmärtää, että he ovat tärkeässä roolissa maailmassa, jossa vain viiden prosentin kaikista kielistä odotetaan selviävän digitaalisessa maailmassa.

-Haluamme esitellä mahdollisuudet ja haasteet, mutta ensisijaisesti todistaa, että se on mahdollista. Liian moni uskoo, että alkuperäiskielet ovat niin haastavia, ettei niille voi kehittää teknologisia ratkaisuja, hän sanoo.

-Emme voi luottaa kaupallisten tahojen löytävän ratkaisuja itsenäisesti, mutta tämän vuoden konferenssien ja tapahtumien kautta toivomme voivamme korostaa tätä ongelmaa, ja luoda kiinnostusta sitä kohtaan, sanoo Keskitalo lisäten, että meneillään oleva alkuperäiskansojen kansainvälinen juhlavuosi tuo loistavan mahdollisuuden kerätä huomiota teeman ympärille.

Zimbabwe’s displaced struggle in the aftermath of Cyclone Idai

united to reform web banner 250px

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki