Sunnuntai, 21 huhtikuuta 2019
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Viileä rannikko ei olekaan kohta enää viileä

svalbard

Huippuvuoret on maailman ainoa paikka, jossa saattaa olla enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä, kumpaakin lajia noin 3 000 yksilöä.

Maailman pohjoisimmassa kylässä, Ny Aalesundissa ihmisten täytyy kantaa kiväärejä ulkona puolustautuakseen jääkarhuilta. Jääkarhut eivät kuitenkaan uhkaa ihmisten selviytymistä Huippuvuorilla– pikemminkin toisin päin.

Ihmisten aiheuttama ilmastomuutos uhkaa vähitellen jääkarhujen elinoloja. Kun Huippuvuoria ympäröivä merijää kutistuu, hylkeet katoavat ja jääkarhut menettävät tärkeimmän ravinnonlähteensä.

Ilmasto lämpenee nopeammin navoilla kuin muualla maailmassa keskimäärin. Norjan meteorologisen instituutin tutkijan Inger Hanssen-Bauerin johtaman työryhmän tekemän raportin mukaan keskimääräinen lämpötila saattaa nousta jopa 10:llä asteella Huippuvuorilla vuosisadan loppuun mennessä.

”Meidän täytyy matkustaa ainakin 12 000 vuotta ajassa taaksepäin todistaaksemme samoja keskimääräisiä lämpötiloja kuin nykyisin Huippuvuorilla”, ilmastotutkija Inger Hanssen-Bauer kertoi UNRIC:n uutiskirjeelle.

Ilmaston lämpötila on noussut jo viisi astetta Huippuvuorilla vuoden 1980 jälkeen. Sateen on ennustettu lisääntyvän 65:llä prosentilla, millä on ikiroudan takia jopa enemmän vaikutusta Huippuvuorilla kuin muualla maailmassa.

”Muualla vesi ohjattaisiin jokiin, mutta koska maa on jäässä, se tulvii pinnalla ja luo suuria vesialtaita”, Hanssen-Bauer sanoo.

Vain vuosikymmeniä sitten Kuninkaan vuono Ny Aalesundin ulkopuolella oli täynnä jäätä. Nyt siellä on jäljellä vain pirstaleet ympäröivistä mereen laskeutuvista jäätiköistä. Saarten väestön asuttamat majat on jouduttu siirtämään kauemmas rannikolta aaltojen takia. Aaltoja ei ollut olemassa silloin, kun lahti oli täynnä jäätä, mutta nyt jään kadottua ne voivat olla vaarallisia.

Suurin osa jäästä Huippuvuorten ympärillä on kadonnut. Meren lämpötila on noussut hieman ja uusia lajeja, kuten makrilli, on ilmestynyt.

Ny Aalesundin väestö ei ole suuri, siellä asuu vain 30-35 ihmistä ympäri vuoden ja noin sata kesäisin, mutta se on silti yllättävän kosmopoliittinen. Kaupungissa ei ole epätavallista törmätä Sikhi-turbaania käyttävään intialaiseen tutkijaan, ja tutkimustilojen ulkopuolella olevat leijonat symboloivat kiinalaisten läsnäoloa.

Tiedemiehet ovat olleet kiinnostuneita Huippuvuorista jo vuosisatoja. 1830-luvun lopussa La Recherseksi kutsuttu tutkimusretki, Paul Gaimardin johtama, ranskalaisten vetämä kansainvälinen tieteellinen operaatio, vieraili saarella kahteen otteeseen.

Tutkimusretkikunta jätti jälkeensä tieteellisten havaintojen lisäksi piirrustuksia ja maalauksia, joista saa kuvan siitä, miltä saari näytti jäisemmällä ja kylmemmällä 1800-luvulla.

Huippuvuoret on saaristo Norjan ja Pohjoisnavan puolessavälissä. Sen pinta-alasta 60 prosenttia on jään peitossa. Huippuvuoret tunnustettiin Norjalle kuuluviksi vuonna 1920, mutta Norjan hallinnolla ei ole siellä täyttä toimivaltaa. Venäläiset ovat kaivaneet saaristossa hiiltä vuosikymmeniä.

Saaret olivat vuosisatoja hollantilaisten, ranskalaisten, baskien, englantilaisten sekä tanskalaisten valaanpyytäjien tukikohta. Jotkut heistä haudattiin kuoleman jälkeen pinnallisiin hautoihin ikiroutaan. Kaksikymmentä vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan jälkeistä espanjantautiepidemiaa tutkivat tiedemiehet kaivoivat ruumiita Huippuvuorien ikiroudasta. Jos saaren keskilämpötilat nousevat nollaan, sulaa ikirouta ainakin joltain osin. Se, nousevatko kuolleiden valaanmetsästäjien tai espanjantaudin uhrien ruumiit tai jään vangitsemat metaanikaasut pintaan, ei kuitenkaan ole yksi Huippuvuorien asukkaiden välittömistä huolenaiheista.

Jään osittainen sulaminen voi horjuttaa koko saaren infrastruktuuria, mukaan lukien rakennuksia. ”Perusta on yksinkertaisesti uppoamassa, joten merkittäviä toimia tarvitaan”, sanoo tutkija Hanssen-Bauer, lisäten, että maanvyörymien ja eroosion riski kasvaa sulamisen myötä. Maanvyörymät ja lumivyöryt ovat viime vuosina vahingoittaneet taloja ja tappaneet ihmisiä Longyearbyenissa, saariston suurimmassa kaupungissa.

Huippuvuorten Longyearbyenin siemenholvi on hyvin tunnettu. Siemenholvi luotiin turvalliseksi paikaksi siementen kopioille, joita myös maailman muissa geenipankeissa säilytetään globaalien kriisien varalta. Ironista kyllä, ilmastonmuutos uhkaa paikkaa, jonka piti olla turvasatama katastrofeilta. Norjalainen sanomalehti Aftenposten kertoi äskettäin, että insinöörit ovat joutuneet puuttumaan lämpötilojen nousuun ja rakentamaan valtavan keinotekoisen jäähdytysrakennelman pitääkseen ikiroudan jäässä.

Saaristo oli 1900-luvulle saakka nimeltään Spitzbergen sen suurimman saaren mukaan, mutta norjalaiset nimesivät sen uudelleen Huippuvuoriksi. Nimi mainitaan ensimmäistä kertaa islantilaisessa lehdessä 1100-luvun lopulta, mutta sillä on yhtä hyvin voitu viitata Jan Mayenin saareen. Huippuvuorten norjankielinen nimi ”Svalbard” tarkoittaa vanhan norjan kielellä "viileää rannikkoa", mutta ennustetun 10 asteen lämpötilan nousun myötä nimi ei ehkä enää osuvasti kuvaakaan paikkaa.

Zimbabwe’s displaced struggle in the aftermath of Cyclone Idai

united to reform web banner 250px

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki