Sunnuntai, 21 huhtikuuta 2019
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Kieli ja yhteisö kulkevat käsi kädessä

Aili Keskitalo samiska UNRIC nyhetsbrev

Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo on huolissaan saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta, mutta uskoo, ettei vielä ole liian myöhäistä muuttaa kehityksen suuntaa.

Jopa 2680 maailman noin 7 000:sta kielestä on uhattuna. YK on käynnistänyt yhdessä UNESCO:n kanssa vuonna 2019 kansainvälisen alkuperäiskielten juhlavuoden, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomio uhanalaisiin kieliin.

- Alkuperäiset kielet ovat erityisen haavoittuvia, koska niitä ei yleensä tue mikään valtio. Ilman virallista tukea niistä tulee usein uhanalaisia, Keskitalo sanoo.

Keskitalo valittiin uudelleen viime vuonna saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi, ja hän on myös johtanut saamelaiskäräjiä kahtena edellisenä kautena. Hänet valittiin puheenjohtajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2005, jolloin hän oli ensimmäinen koskaan asemaansa valittu nainen. Tänä vuonna hän puhui Pariisissa kansainvälisen alkuperäiskielten vuoden avausjuhlassa.

- Kunkin kielen kohtalo riippuu käyttäjien riittävästä määrästä, hän sanoi avausjuhlan osallistujille.
Juhliin hän oli valinnut ylleen saamelaisen kaavun (gákti), vihreän shaalin (liidni) ja hatun (gaphir).

Uhanalaiset kielet

UNESCO:n mukaan 97 prosenttia maailman väestöstä puhuu neljää prosenttia maailman kielistä. Tämä tarkoittaa sitä, että vain kolme prosenttia väestöstä puhuu jäljelle jääviä kieliä.

-Kielet kantavat maailmankatsomuksia, kulttuuria ja tietoa mukanaan. Jos kieli menetetään, menetetään myös maailman monimuotoisuutta, sanoo Keskitalo.

Norjassa puhutaan tänä päivänä kolmea erilaista saamen kieltä, jotka ovat kaikki uhanalaisiksi nimettyjä UNESCO:n rekisterissä: pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Pohjoissaamea puhuu suurin osa Norjan saamelaisista, ja maailmanlaajuisesti sillä on 30 000 puhujaa, suurimmaksi osaksi Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Pohjoissaame on kategorisoitu ”varmasti uhanalaiseksi” ja piitimensaame ”kriittisen uhanalaiseksi” – vain 30 kielen puhujaa on rekisteröity ja kaikki heistä ovat yli 50-vuotiaita.

Jäljellä olevat piitimensaamen puhujat asuvat Ruotsissa Arvidsjaurissa ja Arjeplogissa. Viimeinen norjalainen piitimensaamen puhuja kuoli 1960-luvulla. Kieli on kadonnut norjan ja ruotsin kielien historiallisen vaikutuksen johdosta. Sama kohtalo näyttää todennäköiseltä useille niistä kymmenestä saamen kielistä, jotka ovat vielä elossa. Kielen kadotessa katoaa myös sen ympärille syntynyt yhteisö.

-Kieli heijastaa identiteettiä, ja alkuperäiskielien tulevaisuus linkittyy alkuperäiskulttuurien ja -elämäntapojen tulevaisuuteen. Kieli kertoo siitä, onko kulttuuri perittyä vai ei, sanoo Keskitalo.

Kielitieteilijöiden mukaan joka kolmas kuukausi katoaa maailmasta yksi kieli. Paras tapa säilyttää kieli on opettaa se jälkipolville. Piitimensaame on, kuten mainittu, hävinnyt Norjasta, mutta Keskitalo kertoo saamelaisryhmien haluavan elvyttää kielen. Toistaiseksi Norja on onnistunutkin naapureitaan paremmin suojelemaan saamen kieltä: Norjassa on 14 kielikeskusta, jotka työskentelevät säilyttääkseen kielen, kun Ruotsissa samaa tekee vain yksi keskus. Ruotsiin ollaan juuri rakentamassa toista kielikeskusta.

-Insitutionaalinen infrastruktuuri on paljon vahvempi Norjassa, sanoo Keskitalo.

Kulttuurinen monimuotoisuus

Saamen kielessä on 300 erilaista sanaa, joilla kuvata lunta. Lisäksi kielessä on rikas poronhoitoon, poroihin, lohen kalastukseen ja lukuisiin luonnonilmiöihin liittyvä sanasto. Rikas kieli, jolla kuvata luontoa on ollut tarpeellista saamelaisille, joiden on täytynyt selvitä vain luonnonvarojen avulla tuhansia vuosia. Saamen kieli tuo kulttuurista monimuotoisuutta maailmaan, ja on myös itsessään monimuotoinen.

-Saamelaiskulttuurin monimuotoisuutta on tärkeä suojella. Esimerkiksi villatakki on tärkeä identiteetin merkki. Se on elävä vaate, joka on jatkuvasti muutoksessa. Olen kovin onnellinen huomatessani kuinka moni haluaa pukeutua koftaan, ja kuinka moni ompelee sen itse, sanoo Keskitalo.

Vuonna 2017 tuli kuluneeksi sata vuotta ensimmäisestä, Trondheimissa järjestetystä saamelaiskokouksesta, ja kyseisen vuoden saamelaisten kansallispäivän juhlallisuudet saivat enemmän huomioita osakseen kuin koskaan aikaisemmin. Norjan kuningasperhe osallistui virallisesti tapahtumaan ensimmäistä kertaa ja sosiaalisessa mediassa vaadittiin parempaa pääsyä saamen kielen opintojen piiriin myös Pohjois-Norjan ulkopuolella.

Saamelaiset persoonat ovat ottaneet tilaa useilla areenoilla muutamien viime vuosien aikana. Artisti Ella Maria Haetta Isaksen voitti norjalaisen laulukilpailun ”Stjernekampin” ja jatkaa Mari Boinen jalanjäljissä esittämällä joikuja kaupallisille yleisöille. Isaksen, joka toimi ennen aktiivisesti norjalaisessa nuorten luontoyhdistyksessä, on myös esittänyt kriittisiä lausuntoja koskien Norjan ympäristöpolitiikkaa. Poronhoitaja Jovsset Ánte Sara on saanut paljon huomiota kiistellessään Norjan valtion kanssa poronhoidontuista. Viime vuonna Sara esitteli asiansa YK:n ihmisoikeuskomitealle Genevassa, mikä saavutti laajaa kansainvälistä huomiota. Myös saamelaistaide on noussut suuren yleisön tietoisuuteen lukuisten kansainvälisten ja tunnustusta saaneiden näyttelyiden kautta.

-Me olemme kansa, joka on levittäytynyt rajojen yli ja paljon kauemmaksi etelään kuin moni tietääkään. Olemme näkymättömiä, kun emme kuulu enemmistöön, ja joskus meidän luullaan olevan vain Finnmarkin ilmiö. On tärkeä korostaa, että olemme olemassa sielläkin, missä elämme vähemmistönä, Keskitalo toteaa.

Zimbabwe’s displaced struggle in the aftermath of Cyclone Idai

united to reform web banner 250px

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki