Perjantai, 23 helmikuuta 2018
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Maapallo kohtaa ”eksistentiaalisen uhan” ilmastonmuutoksen kiihtyessä

Hurrikaani Irman tuhoja Kuuban Havanassa. Kuva: UNOCHA EFE / Rolando Pujol

19. tammikuuta 2018. Arktisiin alueisiin kohdistuva jatkuva paine aiheuttaa ”syvällisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia merenpintojen tasoihin ja sääilmiöihin eri puolilla maailmaa”, varoittaa Maailman ilmatieteen järjestö WMO.

Vuodet 2015, 2016 ja 2017 ovat varmistuneet mittaushistorian lämpimimmiksi vuosiksi, ja sama trendi jatkuu edelleen. 2016 on edelleen maailmanlaajuisesti lämpimin vuosi koskaan, kun taas 2017 on lämpimin vuosi, jona ei havaittu Tyynenmeren pintavesien lämpenemiseen johtavaa El Niño -ilmiötä, joka puolestaan voi nostaa maailmanlaajuisesti mitattuja lämpötiloja.

”Pitkän aikavälin trendi, jossa lämpötilat nousevat, on huomattavasti yksittäisiä ennätyslämpimiä vuosia huomionarvoisempi”, kertoo WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

Yhdistyneiden kansakuntien katastrofiriskin vähentämisen tukitoimiston erityisedustaja Rober Glasser kuvaa ilmastonmuutoksen kiihtyvää tahtia eksistentiaaliseksi uhaksi maapallolle. ”Käsillä on kolme peräkkäistä ennätyslämmintä vuotta, joista jokaisena lämpötila on noussut yli yhden celsiusasteen verran yhdistettynä ennätyssuuriin luonnonkatastrofeista johtuviin menetyksiin vuonna 2017. Tämän pitäisi kertoa meille, että vastassamme on planeettaamme kohtaava eksistentiaalinen uhka, jonka pysäyttäminen vaatii radikaaleja toimenpiteitä”, Glasser toteaa.

”Olemme vaarallisen lähellä Pariisin ilmastosopimuksen kahden celsiusasteen nousun rajaa. Tavoitteena oleva nousun rajaaminen yhteen ja puoleen asteeseen taas muuttuu yhä vaikeammaksi saavuttaa, kun kasvihuonepäästöt ovat nykyisellä tasolla”, Glasser painottaa.

Lämpötilamittaukset eivät nekään kerro kaikkea. Vuonna 2017 monia maailman maista koettelivat kuumuuden lisäksi äärimmäiset sääilmiöt.

WMO:n mukaan vuosi oli säähän ja ilmastoon liittyvissä katastrofeissa mitattuna historian kallein Yhdysvalloille. ”Samalla trooppiset sykloonit, tulvat ja kuivuus hidastivat tai jopa kumosivat monien muiden maiden kehitysaskeleita”, Taalas lisää.

Glasser puolestaan ilmaisi huolensa siitä, että ilmastonmuutos yhdistettynä köyhyyteen, ekosysteemien tuhoutumiseen ja huonoon maa-alan käyttöön aiheuttaa yhä useammille ihmisille paineen jättää kotinsa.

”Meidän on oltava entistä kunnianhimoisempia, mikäli todella haluamme alentaa kasvihuonepäästöjä”, Glasser sanoo. ”Lisäksi meidän on ryhdyttävä konkreettisiin tekoihin katastrofiriskien laskemiseksi etenkin vähiten kehittyneissä maissa, jotka eivät juuri aiheuta kasvihuonepäästöjä.

WMO:n on määrä julkistaa vuotta 2017 koskeva kattava lausuntonsa ilmaston tilasta ensi maaliskuussa. Lausunto pitää sisällään monipuolisen katsauksen lämpötilan muutoksiin ja lämpötilatrendeihin sekä vaikutuksiltaan merkittäviin tapahtumiin. Lisäksi lausunto tarkastelee ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin indikaattoreita kuten ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua, napa-alueiden jääpeitteiden tilaa, merenpintojen nousua sekä merien happamoitumista.

Vuoden 2017 lämpötilat verrattuna vuosien 1981–2010 lämpötilojen keskiarvoon. Kuva: WMO

Kansainvälinen äidinkielen päivä 21. helmikuuta

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki