Lauantai, 17 helmikuuta 2018
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Rangaitsemattomuuden kulttuuria murtamassa: Jugoslavia-tuomioistuimen 24-vuotinen taival päättyy

Yhdistyneiden kansakuntien Jugoslavia-tuomioistuin (ICTY). Kuva: ICTY.

5. tammikuuta 2018. Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla tapahtuneita sotarikoksia tutkinut Yhdistyneiden kansakuntien Jugoslavia-tuomioistuin (ICTY) sulki ovensa 31. joulukuuta. 24-vuotisen taipaleensa aikana tuomioistuin todisti kriitikoidensa erehtyneen: Jugoslavia-tuomioistuin auttoi saavutuksillaan rakentamaan kansainvälisen rikosoikeuden perustuksia.

Vuonna 1993 perustettu tuomioistuin vietti yli 10 800 päivää oikeuden istunnoissa, kuuli ainakin 4 650 todistajaa, tuotti yli 2,5 miljoonaa sivua oikeudenkäyntipöytäkirjoja ja asetti syytteeseen yhteensä 161 henkilöä. Tuomioistuimen päämääränä oli lopettaa rankaisemattomuuden kulttuuri, joka ympäröi Balkanilla tapahtunutta kansanmurhaa, sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan.

”Jugoslavia-tuomioistuin on vallitsevan kansainvälisen rikosoikeusjärjestelmän kivijalka. Sitä voidaan perustellusti pitää jopa koko globaalin vastuuvelvollisuuden kulttuurin alkusysäyksenä”, YK:n oikeudellisten asiain neuvoston (OLC:in) varapääsihteeri Miguel de Serpa totesi hiljattain järjestetyssä tilaisuudessa, jossa muisteltiin tuomioistuimen 24-vuotista historiaa.

Tuomioistuimen moniin saavutuksiin voidaan lukea niin Radovan Karadžićin 40 vuoden kuin Ratko Mladićin elinkautinen vankeustuomio. Karadžićia ja Mladićia pidetään kahtena Bosnian sodan julmuuksien pääarkkitehdeista: he olivat osallisia muun muassa Bosnian muslimiväestön kansanmurhaan Srebrenicassa. Tuomioiden ohella ICTY on tarjonnut tuhansille sodan uhreille tilaisuuden tulla kuulluiksi ja kertoa kärsimyksistään.

”En usko, että vuonna 1993 kukaan luotti siihen, että pystyisimme tuomaan oikeutta kenellekään. […] Todistimme epäilykset vääriksi ”, tuomioistuimen puheenjohtaja Carmel Agius toteaa UN Newsille. Agius huomauttaa, että tuomioistuimen onnistui saattaa päätöksen lainopillinen työnsä monenlaisista haasteista huolimatta: vaikeuksia tuottivat muun muassa todistajien kuljettaminen ulkomailta Haagiin, käännös- ja tulkkausasiat sekä asiaan osallisten maiden yhteistyöhalukkuuden puute.

Agius valittiin tuomioistuimen tuomariksi vuonna 2001 ja hän on toiminut sen puheenjohtajana marraskuusta 2015 lähtien. Hän katsoo, että Jugoslavia-tuomioistuimen varhainen menestys raivasi tietä pysyvän elimen, Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC:n), perustamiselle.

”Kansainvälinen yhteisö uskoi kansainväliseen oikeuteen ja tarkkaili Jugoslavia-tuomioistuinta nähdäkseen, tuottaisiko kokeemme tuloksia. Yhtäkkiä se myös ymmärsi, että aika oli kypsä ottaa vielä yksi askel eteenpäin: se mitä ei voitu saavuttaa 50 vuotta sitten, saattaisi nyt olla mahdollista”, Agius jatkaa.

Joulukuussa 2017 Agius piti viimeisen puheensa YK:n turvallisuusneuvostolle, jonka päätöksellä Jugoslavia-tuomioistuin perustettiin.

”Huolimatta kaikista skeptikoista, kriitikoista ja vastarannan kiiskistä, jotka alusta alkaen kävivät kampanjaa tuomioistuinta vastaan, tekivät kaikkensa kyseenalaistaakseen sen legitimiteetin ja yhtenäisyyden ja maalaillakseen uhkakuvia maailmanlopusta, seison tänään tämän neuvoston edessä ja totean ylpeänä: tehtävä suoritettu”, Agius julisti.

Tuomioistuimen pääsyyttäjä Serge Brammertz painottaa UN Newsille, ettei Alankomaiden Haagissa sijaitsevan tuomioistuimen sulkeminen merkitse, että oikeuden hakeminen Bosnia ja Hertsegovinassa, Kroatiassa, Serbiassa tai muualla tapahtuneisiin sotarikoksiin päättyisi.

“Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain, jos konfliktin aikana tehdyistä rikoksista kannetaan vastuu”, Brammertz lisää.

Kestävän kehityksen tila vuonna 2018

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki