Lauantai, 19 tammikuuta 2019
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Johdatus YK:n toimintaan

Täältä löydät tietoa YK:n historiasta, ydintehtävistä, tulevaisuudesta sekä YK:n pääsihteerin valintatavasta, järjestön budjetista ja varojenkäytöstä.

Mikä on Yhdistyneet kansakunnat?

Yhdistyneet kansakunnat on ainutlaatuinen valtioidenvälinen järjestö. Sen muodostavat itsenäiset valtiot, jotka ovat vapaaehtoisesti liittyneet yhteen tehdäkseen työtä rauhan sekä taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen eteen. Kun YK perustettiin 24. lokakuuta 1945, mukana oli 51 jäsenvaltiota. Nykyään jäsenmaita on 193.

Yksikään maa ei ole koskaan eronnut YK:sta. Indonesia jätti YK:n väliaikaisesti vuonna 1965 Malesian kanssa puhjenneen kiistan vuoksi, mutta liittyi järjestöön uudelleen seuraavana vuonna.

YK:n jäsenmaat

Onko YK maailmanhallitus?

Ei ole. Hallitukset edustavat eri maita ja niiden asukkaita. YK ei edusta sen enempää minkään yksittäisen maan hallitusta kuin tiettyä kansakuntaakaan. YK on ennemminkin kuin itsenäisten valtioiden muodostama yhdistys, joka voi tehdä vain sellaisia päätöksiä, joita sen jäsenet haluavat sen tekevän. Se on valtioidenvälinen foorumi, jossa itsenäiset kansakunnat kokoontuvat keskustelemaan asioista, jotka vaikuttavat elämään kaikkialla maailmassa.

YK:n neljä peruspäämäärää ovat:

  • ylläpitää rauhaa maailmassa,

  • kehittää ystävällisiä suhteita kansojen välille,

  • työskennellä yhdessä köyhien ihmisten elinolojen parantamiseksi, nälän, tautien ja lukutaidottomuuden nujertamiseksi sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämiseksi,

  • toimia kansainvälisenä keskuksena, joka auttaa eri maita saavuttamaan nämä tavoitteet.

 

Onko YK:n toiminnalle olemassa sääntöjä?

 

Chilen edustaja allekirjoittaa YK:n peruskirjan.
   

Kyllä. YK:n peruskirja on ohjeisto, jossa luetellaan jäsenvaltioiden oikeudet ja velvollisuudet. Peruskirja määrittelee myös sen, millaisia toimia YK:n jäsenmaiden on tehtävä saavuttaakseen tavoitteet, jotka ne asettavat itselleen osana YK-järjestelmää. Kun uusi valtio liittyy YK:n jäseneksi, se hyväksyy peruskirjan asettamat tavoitteet ja säännöt.

Yhdysvaltoja isäntämaana pyydettiin säilyttämään peruskirjan alkuperäiskappale. Sitä säilytetään nykyään Washingtonissa sijaitsevassa kansallisarkistossa. Peruskirjan tarkka kopio on näytteillä YK:n päämajassa New Yorkissa.YK:n peruskirja allekirjoitettiin 26. heinäkuuta 1945 San Franciscossa. Allekirjoittajina toimivat 50 alkuperäistä jäsenvaltiota: 51. alkuperäinen jäsenvaltio, Puola, ei kyennyt lähettämään edustajaansa allekirjoitustilaisuuteen, sillä sodanjälkeisen hallituksen muodostaminen oli maassa kesken. Puola allekirjoitti peruskirjan myöhemmin, jolloin siitä tuli YK:n 51. alkuperäinen jäsenvaltio.

 Miten YK sai alkunsa?

14. elokuuta 1941 Yhdysvalatin presidentti Franklin D. Roosevelt  ja Ison-Britanninan pääministeri Winston Churchill tapasivat HMS Prince of Wales -aluksella. Tapaaminen oli ensimmäinen askel kohti YK:n perustamista.Ajatus Yhdistyneistä kansakunnista syntyi toisen maailmansodan (193945) aikana. Sota vaati miljoonien ihmisten hengen, ja vielä useampi joutui jättämään kotinsa taisteluyiden ja pommitusten vuoksi. Sodan lopettamiseksi liittoutuneet suurvaltojen johtajat tunnistivat tarpeen mekanismille, joka estäisi tulevaisuuden sodat ja vaalisi rauhaa. Tällainen mekanismi voisi kuitenkin toimia vain, mikäli kaikki kansakunnat seisoisivat sen takana: niinpä syntyi ajatus maailmanlaajuisesta järjestöstä. Yhdistyneet kansakunnat perustettiin toimittamaan tuon järjestön tehtävää.

 

Yhdistyneiden kansakuntien julistus 1.1.1942YK:n kronologia

  • YK:ta ei rakennettu yhdessä yössä. Tarvittiin monta vuotta suunnittelua ennen kuin järjestö saatiin perustettua.

  • Atlantin valtamerellä olleella sota-aluksella 14. elokuuta 1941 pidetyn salaisen kokouksen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill julkistivat yhteisen suunnitelmansa sodan jälkeisestä maailmasta ja rauhan vaalimisesta. He kutsuivat suunnitelmaansa Atlantin julistukseksi.

  • 1. tammikuuta 1942 26 maan edustajat tapasivat Washingtonissa ja allekirjoittivat Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen. Liittolaiset päättivät voittaa sodan, ja omaksuivat Atlantin julistuksen pyrkimystensä pohjaksi.

  • Lokakuussa 1943 Ison-Britannian, Kiinan, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen edustajat kokoontuivat Moskovaan ja päättivät perustaa kansainvälisen järjestön rauhan säilyttämiseksi kunhan sota olisi päättynyt. Tätä sopimusta kutsutaan Moskovan julistukseksi.

  • Vuoden 1944 kesän ja syksyn aikana Washingtonissa järjestettiin konferenssi, jossa laadittiin ensimmäiset yksityiskohtaiset maailmanjärjestöä koskevat suunnitelmat. Tätä kokousta kutsutaan usein Dumbarton Oaksin konferenssiksi maatilan mukaan, jossa se pidettiin.

  • Helmikuussa 1945 presidentti Roosevelt, pääministeri Churchill ja Neuvostoliiton johtaja Josef Stalin pitivät huippukokouksen Jaltalla, Neuvostoliitossa. Siellä he päättivät äänestysjärjestelmästä, joka otettiin myöhemmin käyttöön YK:n turvallisuusneuvostossa, sekä kansakuntien kokouksesta, joka pidettiin vuonna 1945 San Franciscossa.

  • 50 maan edustajat osallistuivat San Franciscon konferenssiin (25.4.26.6.1945). Nämä maat muotoilivat ja hyväksyivät yksimielisesti YK:n peruskirjan ja Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 26. kesäkuuta 1945.

  • YK syntyi virallisesti 24. lokakuuta 1945. Tuona päivänä perustajavaltioiden enemmistö  kaikki turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat mukaanlukien  allekirjoitti YK:n peruskirjan ja hyväksyi sen virallisesti. YK:n perustamispäivää vietetään kaikkialla maailmassa YK:n päivänä.

Lisätietoa englanniksi YK:n verkkosivuilta 

 

Oliko YK ensimmäinen järjestö laatuaan?

Ei ollut. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1919, perustettiin Kansainliitto, jonka tarkoitus oli YK:n lailla maailmanrauhan turvaaminen.

Kansainliiton jäsenmäärä jäi kuitenkin huomattavan alhaiseksi: siihen kuului vain 58 jäsenvaltiota. Esimerkiksi Yhdysvallat ei liittynyt Kansainliittoon, mikä heikensi järjestön arvovaltaa. Monet liittoon liittyneet jäsenet myös erosivat myöhemmin, eikä Kansainliitto saanut aikaan juurikaan merkittäviä päätöksiä tai toimia. Alhaisen jäsenmäärän takia järjestöllä ei ollut valtuuksia saattaa päätöksiään voimaan. Lopulta Kansainliiton epäonnistuminen vauhditti ristiriitojen täyttämää tietä kohti toista maailmansotaa. Vaikka itse liitto epäonnistui, se herätti kuitenkin ajatuksen maailmanlaajuisesta rauhanjärjestöstä. Tämä ajatus johti lopulta myös Yhdistyneiden kansakuntien syntymiseen.

Mistä tulee nimi Yhdistyneet kansakunnat?

Nimeä ehdotti Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt. Nimeä käytettiin ensimmäisen kerran virallisesti vuonna 1942, kun 26 maan edustajat allekirjoittivat Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen. San Franciscon konferenssissa läsnä olleet maat hyväksyivät nimen kunnianosoituksena Rooseveltille, joka menehtyi vain kaksi kuukautta ennen peruskirjan allekirjoittamista.

 

Missä on YK:n päämaja?

YK:n päämaja New Yorkissa.YK:n ensimmäinen yleikokous järjestettiin Lontoossa vuonna 1946. Se päätti sijoittaa YK:n päämajan Yhdysvaltoihin: paikkaa etsimään asetettu komitea harkitsi muun muassa Philadelphiaa, Bostonia ja San Franciscoa. Lopulta paikaksi valikoitui kuitenkin New York. Nykyiseen päämajan sijaintiin päädyttiin, kun liikemies John D. Rockefeller Jr. lahjoitti 8,5 miljoonan dollarin arvoisen New Yorkin First Avenue -kadulla sijaitsevan tontin YK:lle. Myöhemmin New Yorkin kaupunki lahjoitti lisää maata YK:n tarpeisiin.

YK:n päämajalle valittu tontti oli vielä vuonna 1946 rähjäinen alue, jolla toimi teurastamoja, kevyttä pienteollisutta ja rautatievarikko. Näkymä on sittemmin muuttunut: nykyään paikalla sijaitsee YK:n sihteeristön 39-kerroksinen tornitalo, joka kurottelee kohti taivasta.

Alun perin sihteeristön suunnittelijat halusivat rakentaa 45-kerroksisen tornin, jonka hinnaksi olisi tullut 85 miljoonaa dollaria. Silloisen YK:n pääsihteerin, Trygve Lien, johdolla suunnitalmasta poistettiin kuusi kerrosta ja kustannuksia leikattiin 20 miljoonalla. Rakennuskustannukset katettiin Yhdysvaltain hallituksen myöntämällä korottomalla 65 miljoonan dollarin lainalla. Lainan viimeinen erä maksettiin takaisin vuonna 1982.

Pääsihteeri Trygve Lie muurasi uuden päämajan peruskiven 24. lokuuta 1949. Yhdeksäntoista kuukautta myöhemmin, 21. elokuuta 1951, sihteeristön henkilökunta siirtyi työskentelemään vastavalmistuneeseen tornitaloon.

Kuka omistaa YK:n päämajan?

YK:n päämaja sijaitsee New Yorkissa. YK:n ensimmäinen yleiskokous Lontoossa kokoontunut yleiskokous päätti, että maailmanjärjestön pysyvä päämaja sijoitettaisiin Yhdysvaltoihin. YK:n nykyisen päämajan muodostaa neljä rakennusta: matalakattoinen yleiskokouksen rakennus, 39-kerroksinen lasista ja marmorista rakennettu sihteeristön tornitalo, joen rannassa sijaitseva matala suorakulmainen konferenssirakennus ja Dag Hammarskjöld -kirjasto alueen lounaiskulmassa.

YK:n päämajan rakennukset ja niiden ympäristö ovat kansainvälistä aluetta. YK:lla on myös oma lippu ja oma aluetta valvova turvallisuuspoliisi. Lisäksi YK julkaisee omat postimerkkinsä, joita voi tosin käyttää vain YK:n päämajassa tai Wienin ja Geneven toimistoissa.

 

Miten YK rakentuu?

YK toimii kaikkialla maailmassa. Työtä tekevät kuusi pääelintä:

 

Pääelimistä viisi kokoontuu istuntoihin YK:n päämajassa New Yorkissa; Kansainvälistä tuomioistuin toimii Hollannin Haagissa, eikä osallistu istuntoihin.

Pääelinten lisäksi YK:n yhteydessä toimii 16 muuta erityisjärjestöä. Ne työskentelevät useilla eri aloilla terveydenhuollosta maatalouteen ja telekommunikaatiosta meteorologiaan. Näidne lisäksi YK:lla on 35 erillistä ohjelmaa, rahastoa ja erityiselintä, joilla on omat tehtävänsä. Yhdessä varsinaisen YK:n ja sen erityisohjelmien kanssa nämä elimet muodostavat YK-järjestelmän.

Mistä tulevat rahat YK:n työhön?

YK:n 193 jäsenvaltiota rahoittavat kaiken YK:n toiminnan. Maailmanjärjestöllä ei ole muita tulonlähteitä.

YK:lla on kaksi eri budjettia. Varsinainen budjetti kattaa ydintoiminnot New Yorkin sihteeristössä ja kenttätoimistoissa eri puolilla maailmaa. Rauhanturvabudjetista maksetaan rauhanturvaoperaatiot, jotka suuntautuvat epävakaille alueille ja konfliktimaihin. Jäsenvaltioiden on annettava rahaa kumpaakin budjettia varten. Jäsenvaltiot maksavat erisuuruista jäsenmaksua, jonka määräytymisessä otetaan huomioon kunkin maan maksukyky, kansantulo ja väkiluku.

Kuka pääsee YK:n jäseneksi?

Vain itsenäiset ja kansainvälisesti tunnustetut valtiot voivat päästä jäseniksi Yhdistyneisiin kansakuntiin. Peruskirjan mukaan YK on avoin kaikille rauhanomaisille valtioille, jotka hyväksyvät velvoitteensa ja sekä pystyvät että haluavat täyttää ne. Yleiskokous hyväksyy uudet jäsenmaat saatuaan ensin turvallisuusneuvostolta jäsenhakemusta puoltavan suosituksen.

Jäsenyyshakemuksen käsittelyvaiheet ovat seuraavat:

  1. Valtio jättää YK:n pääsihteerille jäsenhakemusanomuksen ja kirjeen, jossa se ilmoittaa virallisesti hyväksyvänsä YK:n peruskirjan velvoitteet.

  2. Turvallisuusneuvosto harkitsee hakemusta. Jotta valtio voi liittyä YK:hon, yhdeksän turvallisuusneuvoston viidestätoista jäsenestä tulee puoltaa jäsenyyttä. Hakemuksen hyväksyminen edellyttää lisäksi sitä, ettei yksikään turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenenstä Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat äänestä hakemusta vastaan.

  3. Jos turvallisuusneuvosto suosittelee jäsenyyden myöntämistä, hakemus toimitetaan yleiskokouksen käsiteltäväksi. Uuden jäsenen hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä.

  4. Jäsenyys astuu voimaan, kun sitä koskeva päätöslauselma on hyväksytty yleiskokouksessa. 

Lisätietoa englanniksi löytyy täältä

Mitä kieliä YK:ssa käytetään?

Lippuja YK:n New Yorkin päämajan edustalla.YK:n viralliset kielet ovat arabia, englanti, espanja, kiina, ranska ja venäjä. Työkielinä käytetään englantia ja ranskaa.

Suurin osa YK:n asiakirjoista julkaistaan kaikilla virallisilla kielillä. YK:n yleiskokouksessa maiden edustajat puhuvat valitsemaansa YK:n virallista kieltä, ja heidän puheesa tulkataan simultaanisti kaikille muille virallisille kielille. Mikäli edustaja haluaa käytää kieltä, joka ei ole YK:n virallinen kieli, hänen valtuuskuntansa on joko tulkattava lausunto tai toimitettva sen kirjallisena viralliselle kielelle käännettynä.

YK:n sihteeristön henkilökunta käyttää työskentelykielenään joko englantia tai ranskaa. Jokaisen sihteeristössä työskentelevän täytyy puhua sujuvasti jompaakumpaa tai molempia kielistä.

 

YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin sanoma Uudelle Vuodelle 2019 

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki