Sunnuntai, 17 helmikuuta 2019
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

RIO+20 ja COP16

Rio+20

Mikä UNCSD on?

YK:n yleiskokous järjestää YK:n kestävän kehityksen kokouksen (United Nations Conference on Sustainable Development, UNCSD) Brasiliassa vuonna 2012. Konferenssi tunnetaan paremmin nimellä Rio+20 tai Rio20. Sen päämäärät ovat varmistaa poliittinen sitoutuminen kestävään kehitykseen, arvioida kehitystä ja puutteita sovittujen velvollisuuksien toteuttamisessa ja puuttua uusiin ja nouseviin haasteisiin.  Konferenssilla on kaksi teemaa: “vihreä talous suhteessa köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen” ja “kestävän kehityksen kansainvälinen hallinto”.

Taustaa: Teemat ja päämäärät

Rio20-kokousta valmistellaan uusien haasteiden keskellä.  Taloudellinen kriisi ja perushyödykkeiden hinnannousu vuoden 2008 aikana johtivat sosiaaliseen epävarmuuteen ja epätoivoon.

Uuden vuosituhanteen ensimmäinen vuosikymmen on kuitenkin antanut meille myös toivon merkkejä: nopea ja pitkäaikainen kehitys kehitysmaissa, yhtä nopea köyhyyden vähentyminen sekä hyvin toimivien ohjelmien, politiikkojen ja keinojen lisääntyminen (mukaan lukien vihreän talouden sektoreissa: uusiutuva energia, energiatehokkuus, jätehuolto, metsänistutus, hyvin toimiva vesihallinto, kuivien alueiden kunnostaminen ja kestävä maatalous). Samalla esimerkiksi kehitysmaat, yritykset, kaupunginhallitukset, kansalaisyhteiskunta ja media ovat kehittäneet uusia ideoita, uutta johtajuutta ja kestävän kehityksen kansainvälistä hallintoa.

Rion kokous, jonka virallinen nimi oli Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssi (UNCED), järjestettiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa, kesäkuussa 1992. Rion kokous loi uuden globaalin sopimuksen, Agenda 21:n, joka pohjautui positiiviseen visioon, toi yhteen eri agendoja (taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöagendan), maita, toimijoita (hallituksia, kansalaisyhteiskunnan edustajia, yrityksiä, ammattiyhdistyksiä ja tiedemiehiä ja -naisia), priorisoi kriittisiä aiheita (ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuutta, aavikoitumista, yritysten sosiaalista vastuuta ja tiedottamista), sopi keskeisistä periaatteista ja loi tukirakenteita. Kymmenen vuotta myöhemmin Agenda 21:n tueksi luotiin Johannesburgin toimintasuunnitelma. Siinä sovittiin niistä konkreettisista askeleista, joita tarvitaan vision toteuttamiseksi. Edistys on kuitenkin ollut hidasta sekä sovittujen päämäärien saavuttamisen että sovittujen sitoumusten täyttämisen suhteen. Onnistuneista aloitteista saadut opit on vielä jaettava maailmalle.  Uudet haasteet ovat tehneet tehtävästä monimutkaisemman. Kokouksen päämäärä on arvioida ja nostaa esille toimivia strategioita, sopia konkreettisista päämääristä ja tavoitteista, sekä luoda perusta vauraalle, rauhanomaiselle ja kestävälle tulevaisuudelle.  

Lähde: Earth Summit 2012 

COP16

Meksikon Cancúnissa, 29. marraskuuta – 10. joulukuuta 2010, järjestetyn COP16/MOP6-kokouksen lopputulokset antavat aihetta iloon, vaikka vuonna 2012 Kioton pöytäkirjan korvaavaa ilmastosopimusta ei onnistuttukaan luomaan. Cancúnin ilmastokokous jätti vaikeita asioita käsiteltäväksi ensi vuonna järjestettävään COP17/MOP7-kokoukseen Etelä-Afrikan Durbanissa. Sekä UNFCCC:n että Kioton pöytäkirjan päättävät elimet tekivät uusia, huomattavia ja kattavia päätöksiä Cancúnissa. Nämä päätökset ovat askel kohti oikeudellisesti sitovaa ilmastosopimusta. Ne tekevät Kööpenhaminan tekstissä sovituista päästötavoitteista sitovia, ja ennen kaikkea palauttavat uskon siihen, että ilmastosta voidaan päästä sopuun.

Cancúnin kohokohtia

Globaalit kasvihuonekaasutavoitteet: Cancúnissa vahvistettiin Ilmastopaneelin suosittelema tavoite rajoittaa lämpeneminen enintään kahteen asteeseen esiteolliseen tasoon verrattuna, ja sovittiin, että kunnianhimoisempaa 1,5 asteen rajaa harkitaan.

Ilmastonmuutoksen hillintä: Päästiin sopimukseen siitä, että maailman tarvitsee lisätä ponnistuksiaan kasvihuoneilmiön pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi laskuun. Vuoden 2011 aikana yritetään päästä sopimukseen siitä, miten kasvihuonepäästöjä vähennetään merkittävästi vuoteen 2050 mennessä.  

Sopeutuminen: Perustettiin sopeutumiskomitea, joka tukee tehostetun sopeutumistoiminnan toimeenpanoa. Kehitysmaat saavat enemmän ja luotettavampaa apua sekä rahoittamisen, teknologian että toimintakyvyn vahvistamisen saralla.

Rahoitus ja markkinat: Kööpenhaminan tekstissä määritellyt 30 miljardin Yhdysvaltain dollarin lyhyen aikavälin ja 100 miljardin dollarin pitkän aikavälin rahoituslupaukset vahvistettiin. Suuri osa uudesta monenkeskisestä rahoituksesta kulkee uuden ilmastorahaston kautta. Uusia UNFCCC:n alaisia markkinamekanismeja voidaan määritellä ja Kioton pöytäkirjassa olevia mekanismeja jatketaan, laajennetaan ja tehostetaan.

Mittaaminen, raportointi ja verifiointi: Kehittyneet maat hyväksyivät ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien ja ilmastorahoituksen tehostetun raportoinnin ja tarkastelun, jossa arviointi ja tarkastelu tapahtuvat kansainvälisesti. Kehitysmaat suostuivat raportoimaan päästöistään joka toinen vuosi.

REDD+: Luotiin mekanismi, joka luo kannustimia metsäkadon vähentämiseksi, käyttämällä vaiheittaista lähestymistapaa ja alueellisia keinoja.  Kokouksessa määriteltiin kattava suojatoimenpiteiden kokonaisuus, mutta REDD+:n rahoitusta koskevat kysymykset jätettiin päätettäväksi vuoden 2011 aikana.

Kyoton pöytäkirja

Iso-Britannia oli tärkeässä asemassa välittäessään neuvotteluja Kioton pöytäkirjan toisesta tavoitekaudesta, kun Japanin kaltaiset maat uhkasivat vetäytyä pöytäkirjasta. Nykyinen tavoitekausi päättyy 2012. Tietyt Kioton pöytäkirjaan kuuluvat maat ovat määritelleet päästövähennystavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Tämä on hyvä ensimmäinen askel.

Tulevaisuus on epävarma

Kioton pöytäkirjan tulevaisuus on kuitenkin epäselvä. Kehitysmaat ovat vaatineet toista tavoitekautta, mutta kehittyneet maat, etenkin Japani ja Kanada, ovat ilmaisseet haluttomuutensa sitoutua uusiin tavoitteisiin ilman Yhdysvaltain osallistumista. AWG-KP-päätöksessä käytetty kieli heijastelee osapuolten välistä varovaista kompromissia, joka siirtää asian keskusteltavaksi ilmastoneuvotteluissa vuoden 2011 tai jopa vuoden 2012 aikana. Cancúnin kokouksessa ei päästy sopuun tarkasta määräajasta AWG-KP:n työn lopputulokselle.

Laillinen muoto ja kritiikki

Cancúnin sopimus turvautuu järjestelmään, joka nojaa sitoumuksiin ja tarkastuksiin. Maat tekevät ei-sitovia sitoumuksia vähentää kasvihuonepäästöjä, ja näiden sitoumusten toteutumista seurataan. Sitoumuksiin ja tarkastuksiin pohjautuva järjestelmä korvaa Kioton pöytäkirjan järjestelmän, jossa päästövähennyksille sovittiin selvä, yhteinen kokonaistavoite, joka pohjautuu ilmastotieteen asettamille vaatimuksille. Se asetti myös sitovat päästövähennystavoitteet kehittyneille maille. Sitoumus ja tarkastus -järjestelmän vaara on se, että se ei ole sitova. Maita ei velvoiteta pitämään lupauksiaan.  Tarkastusjärjestelmä ei ole selkeä, eikä sillä ole mukautumismekanismia. Se ei ole määritellyt vertailuvuotta, johon päästövähennystavoitteet ovat sidottuja, mikä mahdollistaa hämmennyksen ja järjestelmällä pelaamisen. Se ei määrittele kokonaistavoitetta teollisten maiden päästövähennyksille.

Yhteenveto

Cancúnin kokoukselta ei odotettu uutta UNFCCC:n alaista sopimusta eikä Kioton pöytäkirjan toista tavoitekautta. Tämä ei tehnyt onnistuneen lopputuloksen saavuttamista yhtään helpommaksi. Usko YK:n johtamaan ilmastoprosessiin oli heikko ja ne harvat positiiviset huomiot, joista Kööpenhaminassa sovittiin, olivat tuuliajolla ja vaarassa.  Cancúnin piti rakentaa luottamusta ja saada aikaiseksi päätöksien kokonaisuus, joka helpottaa tietä Durbaniin. Juuri tämän Cancúnin kokous teki.  Meksikon ja lukuisten muiden maiden osoittama johtajuus palautti uskon monenkeskisiin neuvotteluihin. Mutta sen lisäksi, että se palautti uskon monenkeskiseen prosessiin, Cancúnissa tehtiin merkittäviä päätöksiä ja määriteltiin määrätietoinen neuvotteluagenda vuodelle 2011. Monet niistä päätöksistä, jotka jätettiin Durbaniin, ovat erittäin poliittisia ja riidanalaisia, kuten syvemmät ja yksityiskohtaisemmat sitoumukset teollisilta mailta, ja Kioton pöytäkirjan tulevaisuus.

Lähteet: The Cancun Agreement ja Climate Focus

 

Sosiaalinen media

facebook32x32 Dblue  twitter32x32 Dblue  YouTube32x32 Dblue
vimeo32x32 Dblue  Issuu dark_blue_32  rss32x32 Dblue