Keskiviikko, 24 huhtikuuta 2019
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Kokoukset, sopimukset ja keskeiset asiakirjat

Earth Summit - Rio de Janeiro 1992

Rio de Janeirossa pidetty ilmastokokous, nk. Earth Summit, oli ennennäkemättömän laaja sekä kooltaan että päämääriltään aiempiin YK-kokouksiin verrattuna. Kaksikymmentä vuotta ensimmäisen globaalin ilmastokokouksen jälkeen YK yritti saada hallituksia näkemään taloudellisen kehityksen uudella tavalla ja löytämään tavan pysäyttää korvaamattomien luonnonresurssien tuhoamisen ja planeetan saastuttamisen.  

Kokouksen viesti oli, että vain asenteidemme ja käytöksemme muuttaminen voi auttaa meitä saavuttamaan ne muutokset, jotka ovat tarpeen. Viesti peilasi sitä, miten monimutkaisia kohtaamamme ongelmat ovat: sekä köyhyys että rikkaiden liiallinen kulutus aiheuttavat epäsuotuisaa rasitusta ympäristölle. Hallitukset tunnistivat tarpeen muuttaa kansainvälisiä ja kansallisia suunnitelmia ja politiikkoja, jotta kaikki taloudelliset päätökset ottaisivat huomioon näiden mahdolliset ympäristövaikutukset. 

Kaksiviikkoinen Rion kokous johti Agenda 21:n hyväksymiseen. Se on laaja-alainen toimintasuunnitelma, jonka päämäärä on maailmanlaajuinen kestävä kehitys. Riossa hyväksyttiin myös Rion julistus (Rio Declaration on Environment and Development) ja Metsäperiaatteet (The Statement of principles for the Sustainable Management of Forests).

Lähde: United Nations Conference on Environment and Development 

Agenda 21, Rio Declaration on Environment and Development, The Statement of principles for the Sustainable Management of Forest: Core Publications – Agenda 21

Kioton pöytäkirja

Kioton pöytäkirja on kansainvälinen ja laillisesti sitova sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi maailmanlaajuisesti. Se astui voimaan 16. helmikuuta 2005.

Kioton pöytäkirja on kansainvälinen sopimus, joka liittyy Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonsuojelun puitesopimukseen. Sopimuksen tärkein ominaisuus on, että se asettaa sitovat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 37 teollistuneelle maalle ja Euroopan yhteisölle. Päästötavoitteet vaativat keskimäärin noin viiden prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 päästötasoihin verrattuna ajanjaksona, joka ulottuu vuodesta 2008 vuoteen 2012.  

Suurin ero Kioton pöytäkirjan ja puitesopimuksen välillä on, että sopimus kannusti teollistuneita maita vakauttamaan kasvihuonekaasupäästönsä kun taas pöytäkirja velvoittaa ne tekemään tämän.

Pöytäkirja tunnistaa, että kehittyneet maat ovat pääosin vastuussa nykyisestä korkeasta kasvihuonekaasujen tasosta ilmakehässä yli 150 vuoden teollisen toiminnan seurauksena. Tästä syystä pöytäkirja asettaa suuremman vastuun kehittyneille maille, yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaatteen mukaan.  

Tulevaisuus

Kioton pöytäkirja nähdään tärkeänä ensimmäisenä askeleena kohti tosiasiallisesti globaalia päästövähennysjärjestelmää, joka vakauttaa kasvihuonekaasujen määrän ilmakehässä. Kioton pöytäkirja tarjoaa tärkeän perustan tuleville ilmastonmuutosta koskeville sopimuksille.

Ennen ensimmäisen sopimuskauden päättymistä 2012 on neuvotteluissa sovittava ja ratifioitava uusi kansainvälinen rakenne, jonka puitteissa voidaan toteuttaa ne ankarat päästövähennykset, joita Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaan tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Lähde: About Kyoto Protocol ja Kyoto Protocol 

COP15 – Kööpenhaminan teksti

Kööpenhaminan teksti on dokumentti, josta osapuolikonferenssin, COP15:n, jäsenet pääsivät sopuun Kööpenhaminan ilmastokokouksen viimeisessä täysi-istunnossa 18. joulukuuta 2009. Osapuolet sopivat, että he ”ottavat huomioon” Kööpenhaminan tekstissä sovitut tavoitteet.

Kööpenhaminan tekstin luonnostelivat osaltaan USA, osaltaan BASIC-maat (Kiina, Intia, Etelä-Afrikka ja Brasilia). Se ei ole oikeudellisesti sitova eikä vaadi maita sopimaan sitovasta seuraajasta Kioton pöytäkirjalle, jonka ensimmäinen tavoitekausi loppuu vuonna 2012.

Kööpenhaminan tekstiä on kritisoitu siitä, että se ei aseta oikeita päästövähennystavoitteita, ja että osapuolikonferenssin jäsenet vain ottavat tekstin huomioon sen sijaan, että ne hyväksyisivät sen.

Lähteet: COP15 ja Copenhagen Accord

UNFCCC:n lehdistökokous ilmastokokouksen lopuksi

Kööpenhaminan ilmastokokouksen lopettavassa lehdistökokouksessa Yvo de Boer kertoi, että teksti sisälsi “useita tärkeitä elementtejä”, kuten määritellyn lämpötilarajan, rahoitusjärjestelyt ja sitoumuksia metsistä ja teknologiasiirrosta. ”Mutta”, hän sanoi, se ei ole ”oikeudellisesti sitova sopimus. Sopimus, joka tällä hetkellä sitoo teollistuneet maat yksilöityihin tavoitteisiin. Sopimus, joka tällä hetkellä määrittelee mitä tärkeimmät kehitysmaat tekevät. Sopimus, joka tällä hetkellä tekee selväksi miten ne 30 miljardia dollaria, josta se puhuu, jaetaan yksittäisten rahoittajien välillä.”

“Eli se on tärkeä sopimus … se on tuonut yhteen valtiopäämiehet ja hallitukset sekä pohjoisesta että etelästä, sekä isoista että pienistä maista … mutta rehellisyyden nimessä on tunnustettava, että olemme saaneet aikaiseksi aikomuskirjeen, indikaation siitä, että haluamme liikkua eteenpäin, tarvittavat ainesosat sellaisen rakenteen luomiseen, joka pystyy vastaamaan ilmastonmuutoksen pitkän tähtäimen haasteeseen, mutta ei oikeudellisin termein. Ja tämä tarkoittaa sitä, että meidän on tehtävä paljon työtä matkalla Meksikoon,” sanoi de Boer.  

Lähde: COP15 closing briefing - YouTube

Linkkejä muihin sopimuksiin ja pöytäkirjoihin

1979 Valtiosta toiseen tapahtuvan ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus

Astui voimaan 16. maaliskuuta 1983.

Otsonikerroksen suojelua koskeva Wienin yleissopimus

Astui voimaan 22. syyskuuta 1988.

Montrealin pöytäkirja

Astui voimaan 1. tammikuuta 1989.

Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC)

Astui voimaan 21. maaliskuuta 1994

Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus aavikoitumisen estämiseksi vakavasta kuivuudesta ja/tai aavikoitumisesta kärsivissä maissa, erityisesti Afrikassa

Astui voimaan 26. joulukuuta 1996.

TAKAISIN 

Sosiaalinen media

facebook32x32 Dblue  twitter32x32 Dblue  YouTube32x32 Dblue
vimeo32x32 Dblue  Issuu dark_blue_32  rss32x32 Dblue