Torstai, 25 huhtikuuta 2019
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

YK ja ilmastonmuutos

Monet Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöt vastaavat ilmastonmuutoksen haasteisiin ja ovat aktiivisia ilamstonmuutoksen eri alueilla.

UNFCCC - YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus

alt

Riossa vuonna 1992 järjestetyssä ympäristökokouksessa 154 maata allekirjoitti kansainvälisen sopimuksen, Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC). Ratifioinnin jälkeen tämä sopimus velvoitti allekirjoittaneet maat vapaaehtoiseen kasvihuonekaasujen vähentämiseen ilmakehässä, pääosin teollistuneissa maissa. Sopimus astui voimaan vuonna 1994.

Sopimuksen päämäärä oli sellaisen rakenteen luominen, jonka puitteissa maat voivat sopia kasvihuonekaasujen määrän vakiinnuttamisesta ilmakehässä ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä. Vuonna 1997 Kioton pöytäkirja lisättiin sopimukseen, ja sen on tänä päivänä ratifioinut 184 maata.

Osapuolikonferenssi (COP) on puitesopimuksen päätöksiä tekevä elin. Se muodostuu kaikista niistä maista, jotka ovat sopimuksen osapuolia. COP kokoontuu joka vuosi, elleivät osapuolet päätä toisin.  

Kioton pöytäkirjan osapuolten kokous (COP/MOP), on Kioton pöytäkirjan ylin päättävä elin. Se on myös Kioton pöytäkirjan ratifioineiden puitesopimusten osapuolten kokous. MOP kokoontuu joka vuosi samaan aikaan kuin COP.

Ilmastonsuojelun puitesopimus perusti kaksi pysyvää apuelintä: Tieteellinen toimikunta (Subsidiary Body for Scientific and Technological Advice, SBSTA) ja Toteutustoimikunta (Subsidiary Body for Implementation, SBI). Nämä apuelimet ohjeistavat osapuolikonferensseja, ja jokaisella on tietty mandaatti. SBSTA ja SBI kokoontuvat yleensä samaan aikaan, ainakin kahdesti vuodessa.

IPCC - Hallitustenvälinen ilmastopaneeli

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli on tieteellinen hallitustenvälinen järjestö, joka perustettiin Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) toimesta. IPCC perustettiin tarjoamaan päätöksentekijöille ja muille ilmastonmuutoksesta kiinnostuneille puolueettoman informaatiolähteen. IPCC ei tee tutkimusta eikä kerää ilmastoon liittyvää dataa tai parametreja.  

IPCC:n rooli on kattavasti, objektiivisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi arvioida viimeisintä tieteellistä, teknistä ja sosioekonomista kirjallisuutta, joka auttaa ymmärtämään ihmisen aikaansaaman ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.  

UNEP - YK:n ympäristöohjelma

alt

UNEP on YK-järjestelmän ylin auktoriteetti ympäristöasioissa sekä alueellisella että globaalilla tasolla. UNEP:in mandaatti on koordinoida ympäristöpoliittisen konsensuksen luomista tarkastelemalla globaalin ympäristön kehitystä ja tuomalla nousevat ympäristöön liittyvät asiat hallitusten ja kansainvälisen yhteisön tietoon.

Järjestön tehtävä on helpottaa vähähiilisen yhteiskunnan luomista, tukea ilmastonmuutoksen huomioonottamista politiikoissa, lisätä ihmisten tietoa ilmastotieteestä, sekä lisätä yleisön tietämystä ilmastonmuutoksen asettamasta globaalista haasteesta. UNEP oli mukana perustamassa Hallitustenvälistä ilmastopaneelia 1980-luvun lopussa ja se myös tuki neuvotteluja, jotka johtivat YK:n ilmastonsuojelun puitesopimukseen. UNEP kokee vihreän talouden luomisen mahdolliseksi, ja tekee työtä sen kehittämisen ja implementoinnin eteen.

WMO - Maailman ilmatieteellinen järjestö

IMFMaailman ilmatieteellinen järjestö näyttelee tärkeää roolia ilmaston tarkkailussa ja seuraamisessa, ilmastoprosessien ymmärtämisessä, selvien, käyttäjälle suunnattujen tietojen ja ennusteiden tarjoamisessa sekä ilmastopalvelujen tarjoamisessa eri sektoreilla. Apuna tässä työssä sillä on kansallisten ilmatieteellisten ja hydrologisten palvelujen verkosto. Ilmastopalveluja ovat muun muassa neuvot, työkalut ja asiantuntijuus, jotka palvelevat mukautumisstrategioiden ja päätöksenteon tarpeita.

WMO muodostaa YK-järjestelmän äänen maapallon ilmakehän tilasta ja kehityksestä, sekä ilmakehän yhteistoiminnasta valtamerien, ilmaston ja vesiresurssien kanssa. WMO:lla on johtava rooli kansainvälisten ilmastoasioiden koordinoinnissa.

WMO:n aloitteet ovat merkittävästi parantaneet ymmärrystä maapallon monimutkaisesta ilmastojärjestelmästä. Ne ovat auttaneet identifioimaan ja analysoimaan kriittisiä ympäristöilmiöitä, kuten kasvihuonepäästöjen lisääntymistä ja siihen liittyvää ilmaston lämpenemistä, ilmaston muuttumista, luonnonkatastrofeja, veden ja maan saastuttamista, otsonikerroksen ohentumista ja happosateita. WMO on kiinnittänyt maailman huomion näihin ongelmiin ja niiden mahdollisiin vaaroihin.  

Maailmanpankki

Maailmanpankin ilmastotyö keskittyy kehitysmaiden tukemiseen kestävän talouden saavuttamisessa ja strategian luomisessa ilmastonmuutosta varten.

Maailmanpankki

Monenkeskiset kehityspankit ovat kehittäneet investointirahastoja ilmastoa varten väliaikaisena toimenpiteenä auttaakseen kehitysmaita ja vahvistaakseen tietopohjaa kehitysyhteisössä. Nämä toimenpiteet ovat väliaikaisia siksi, että YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus on luomassa strategiaa ja kommentteja, joiden perusteelta luodaan uusi ilmastonmuutosregiimi. Keskustelut ovat myös koskeneet taloudellisen rakenteen ja rahoitusstrategian luomista ilmastonmuutoksen vastaiselle toiminnalle.

IMF - Kansainvälinen valuuttarahasto

 IMF

Kansainvälinen valuuttarahasto työskentelee läheisesti muiden YK-järjestöjen sekä Maailmanpankin kanssa ilmastoasioissa. IMF keskittyy tarjoamaan neuvoja jäsenmailleen niillä alueilla, joilla ilmastonmuutoksella voi olla merkittävä vaikutus taloudelliseen vakauteen. Kansainvälinen valuuttarahasto pyrkii myös lisäämään tietoisuutta vaikeasta finanssipoliittisesta yhteistyöstä ja -suunnittelusta, joka todennäköisesti nousee ajankohtaiseksi kun Kioton pöytäkirjalle haetaan seuraajaa.

WHO - Maailman terveysjärjestö

WHO tukee jäsenmaidensa työtä julkisen terveyden suojelemiseksi ilmastonmuutoksen seurauksilta. Se toimii terveyssektorin äänenä YK:n vastauksessa ilmastonmuutoksen asettamaan globaaliin haasteeseen.

WHO

WHO kehittää tällä hetkellä globaalia strategiaa, joka hahmottelee kansainvälisen vastauksen ilmastonmuutoksen asettamalle haasteelle terveyttä kohtaan. WHO ja järjestön partnerit terveyssektorilla johtavat strategiatyötä, ja tulevaa rakennetta koordinoi YK ja sen partnerijärjestöt.

FAO - YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön rooli on avustaa jäsenmaita, etenkin ilmastonmuutokselle haavoittuvaisia kehitysmaita, parantamaan mahdollisuuksiaan kohtaamaan ilmastonmuutoksen ja maatalouden muutoksen negatiiviset seuraukset.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön aktiviteetit kattavat kaikki maatalouden sektorit, kuten maanviljelyn, karjan, metsäteollisuuden, kalastuksen, ja myös hyvin poikkitieteelliset teemat kuten bioenergian, biologisen monimuotoisuuden ja ilmaston riskienhallinnan.  

FAOFAO tekee teknistä yhteistyötä muun muassa YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen ja Kansainvälisen ilmastopaneelin sihteeristön ja sen alajärjestöjen kanssa, sekä sisarjärjestöjensä, kuten WMO:n ja UNEP:in kanssa, jotta se hyötyisi järjestöjen välisistä synergioista parhaalla mahdollisella tavalla.  FAO on mukana kenttäprojekteissa ja työskentelee läheisesti hallitusten, kansalaisjärjestöjen, maanviljelijöiden ja yksityissektorin kanssa.

FAO vetää kortensa ilmastokeskusteluun arvioimalla käytössä olevaa tieteellistä todistusaineistoa, osallistumalla seurantasysteemeihin, keräämällä ainutlaatuista globaalia tietoa, edistämällä mukautumista ilmastonmuutokseen ja tarjoamalla puolueettoman foorumin neuvotteluille ja teknisille keskusteluille ilmastonmuutoksesta ja maanviljelystä.

UNIDO - YK:n teollisen kehityksen järjestö

UNIDO:lla on ainutlaatuinen mandaatti YK-järjestelmässä. Se tukee kestävää teollistumista keskittymällä teemoihin kuten teknologiasiirto, pienten yritysten tukeminen, teknologian ja investoinnin tukeminen ja teollisuuden ympäristöasioiden hallinta.

UNIDO puhuu laajamittaisen teknisen avustuksen ja puhtaiden energiateknologioiden ja -tietämyksen siirron puoles

YK:n globaalin kehitysverkoston, UNDP:n päämäärä on yhdenmukaistaa toimintaa inhimillisen kehityksen puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan edistämällä ympäristönmuutokseen liittyviä lieventämis- ja mukautumistoimia, jotka eivät hidasta vaan pikemminkin nopeuttavat globaaleja sosioekonomisia prosesseja.

UNDP - YK:n kehitysohjelma

UNDP

YK:n globaalin kehitysverkoston, UNDP:n päämäärä on yhdenmukaistaa toimintaa inhimillisen kehityksen puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan edistämällä ympäristönmuutokseen liittyviä lieventämis- ja mukautumistoimia, jotka eivät hidasta vaan pikemminkin nopeuttavat globaaleja sosioekonomisia prosesseja.

YK:n kehitysohjelma mobilisoi monikantaista tukea toimille, jotka suuntautuvat ilmastonmuutosta ja köyhyyttä vastaan. UNDP nostaa köyhimpien ja haavoittuvimpien tarpeet neuvottelujen keskiöön ja varmistaa, että toiminnan hedelmät saavuttavat myös ne, jotka tarvitsevat niitä eniten.

UNCTAD - YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi

UNCTAD:in pääasiallinen rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on auttaa kehitysmaita hallitsemaan ilmastonmuutoksen kauppa- ja kehitysimplikaatioita ja käyttämään hyväkseen mahdollisuuksia kaupassa ja investoinneissa.  

UNCTAD esitteli yhtenä ensimmäisistä YK-järjestöistä vuonna 2007 hiilineutraalin aloitteen. UNCTAD vastasi siis pääsihteeri Ban Ki-moonin vaatimukseen, että YK:sta tehdään ilmastoneutraali.

UNCTAD:in Ilmastonmuutosohjelma keskittyy ilmastopolitiikan taloudellisiin aspekteihin, biopolttoaineisiin ja Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismiin.  UNCTAD hallinnoi aloitteita, jotka tutkivat ilmastonmuutospolitiikkojen implikaatioita kaupalle ja kehitykselle tiedonvaihdon, analyyttisen tutkimuksen, asiantuntijatapaamisten sekä työpajojen avulla. Se edistää investointeja ja turvallista kehitystä kehitysmaissa Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismin avulla. UNCTAD tarjoaa tukea hallituksille, yrityksille ja kansalaisjärjestöille arvioimalla biopolttoaineiden mahdollisuuksia kehitysmaissa. Se yhdenmukaistaa ilmastopolitiikkaa ja kansainvälisiä kauppasääntöjä.

WFP - Maailman elintarvikeohjelma

WFP auttaa ihmisiä mukautumaan ja vastaamaan esimerkiksi kuivuuden, tulvien, pyörremyrskyjen ja tsunamien aiheuttamiin kriiseihin. Tällaisten luonnonkatastrofien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana.

WFP otti innovatiivisen “kuivuusvakuutuksen” Etiopiassa vuonna 2006 suojellakseen köyhiä ihmisiä äärimmäistä kuivuutta vastaan. Jos sademäärät ovat jatkuvasti keskimääräisen sademäärän alapuolella, vakuutus maksaa haavoittuville maanviljelijöille korvauksia. Pilottiprojektin tarkoitus oli varmistaa, etteivät etiopialaiset käytä selviytymiskeinojaan loppuun, eli eivät esimerkiksi myy karjaa ostaakseen viljaa.  

UNDESA - Taloudellisten ja sosiaalisten asioiden osasto

YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asioiden osasto on osa YK:n sihteeristöä. Se helpottaa jäsenmaiden välisiä neuvotteluja monessa ilmastonmuutoksen parissa työskentelevässä hallitustenvälisessä järjestössä.

Tuessaan hallitustenvälisille järjestöille ja neuvotteluille DESA korostaa ilmastoagendan integroimista YK:n kehitysagendan, ja toimenpanoa, missä ilmastonmuutos on korkealla agendalla.

UNCCD - YK:n yleissopimus aavikoitumisen estämiseksi

UNCCDKysymys siitä, miten aavikoitumiseen tartutaan, oli suuri ongelma vielä Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED), joka järjestettiin Rio de Janeirossa 1992. Kokous tuki uutta, integroitua lähestymistapaa ongelmaan ja korosti yhteisötason toimintaa kestävän kehityksen tukemiseksi. Ilmastokokous myös ehdotti, että YK:n yleiskokous perustaisi hallitustenvälisen neuvottelukomitean (INCD), jonka tehtävä oli valmistella, kesäkuuhun 1994 mennessä, Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus aavikoitumisen estämiseksi vakavasta kuivuudesta ja/tai aavikoitumisesta kärsivissä maissa, erityisesti Afrikassa.

YK:n tietoportaali

YK:n tietoportaali ilmastonmuutoksesta yhdistää kaikki YK-järjestelmän osat, jotka työskentelevät ilmastonmuutoksen parissa, ja on yhteistyössä myös kansainvälisen kestävän kehityksen instituutin kanssa (IISD). Tietoportaalia päivitetään niin, että se tarjoaa ajankohtaista tietoa kaikista YK-järjestelmän toimista ilmastonmuutosta vastaan.

YK:n raportti: Acting on Climate Change, Delivering as One

TAKAISIN 



 

 

 



 





  

 







 
  

Sosiaalinen media

facebook32x32 Dblue  twitter32x32 Dblue  YouTube32x32 Dblue
vimeo32x32 Dblue  Issuu dark_blue_32  rss32x32 Dblue