Lauantai, 18 marraskuuta 2017
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Malli toisten mahdollisuuksien antamiselle: EU:n sisäinen turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelmä

Mohammad and Mayas family relocated from Greece to Norway Photo IOM 2017

8.11.2017 – “Lähdin Syyriasta sodan takia. Olin yksin, ilman perhettäni, joten hain sisäistä siirtoa ja lopulta Suomi otti minut”, kertoo Taha, 16-vuotias syyrialainen, joka siirtyi Kreikasta Suomeen Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) avulla ja EU:n sisäisen siirtojärjestelmän puitteissa. Järjestelmä antaa selkeässä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville turvapaikanhakijoille turvallisen ja laillisen keinon siirtyä Italiasta tai Kreikasta muihin EU-maihin. 

EU:n sisäinen siirtojärjestelmän tarkoitus on auttaa kahta EU:n etulinjan maata selviämään pakolaiskriisin paineesta. Siirtojärjestelmän konsepti on samankaltainen uudelleensijoittamisen, tai niin kutsutun pakolaiskiintiön kanssa, mutta järjestelmät ovat erilliset. Siirtojärjestelmän kautta turvapaikanhakijat siirretään EU:n sisällä toiseen maahan, missä heidän turvapaikkahakemuksensa käsitellään.

IOM:n rooli siirtojärjestelmässä on antaa apua siirtolaisille, jotka on hyväksytty ohjelmaan. IOM pitää huolen siitä, että hyödynsaajat tietävät prosessista ja voivat matkustaa turvallisesti ja ihmisarvoisesti: terveydelliset tarpeet arvioidaan ja ennen lähtöä järjestetään orientaatiotapaamisia. IOM myös toivottaa hyödynsaajat tervetulleiksi lentokentällä. 

Kahden vuoden mittainen ohjelma alkoi syyskuussa 2015 päätöksellä siirtää 160 000 turvapaikanhakijaa. Kuitenkin tähän mennessä on siirretty ainoastaan 31 242 ihmistä. Valtioilla on tämän vuoden joulukuun loppuun asti aikaa toteuttaa jäljellä olevat rekisteröidyt siirrot. Viimeinen Asylum seekers eligible for EU Relocation at a pre departure orientation session at IOM in Athens Photo IOM 2017rekisteröintipäivä, 26. syyskuuta, on kuitenkin jo mennyt, mikä tarkoittaa epäonnistumista yli 120 000 ihmisen siirrossa. Esimerkiksi Unkari ja Puola eivät ole osallistuneet laillisesta velvoitteestaan huolimatta, ja Itävalta ja Tšekki ovat vastaanottaneet alle 1 % kiintiöstään.  

“Tämä ei ole vain humanitaarinen kriisi”, YK:n siirtolaisten ihmisoikeuksien erityisraportoija François Crépeau varoitti jo viime vuonna. ”Tämä on ennen kaikkea poliittinen kriisi, jossa EU ja suurin osa EU-maista ovat hylänneet Kreikan – maan, joka taistelee karujen toimenpiteiden toteuttamisessa – jättäen sen hoitamaan tilannetta, joka vaatii ponnisteluita kaikilta.”

Myös YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi varoitti viime vuoden puolella, miten Kreikka kohtaa valtavia haasteita pakolaiskriisin hoitamisessa, erityisesti jos EU-maat eivät lisää siirto- ja perheenyhdistämisohjelmiaan. 

Suomi ja Ruotsi ovat eniten siirrettyjä turvapaikanhakijoita vastaanottaneiden maiden joukossa: Ruotsi on vastaanottanut 2 675 turvapaikanhakijaa ja Suomi on melkein täyttänyt kiintiönsä vastaanottamalla 1 979 siirtojärjestelmään hyväksyttyä turvapaikanhakijaa. Vaikka Norja ei ole EU-maa, se on ollut mukana järjestelmässä ja jo täyttänyt sitoumuksensa 1 508 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta. Tanska ja Islanti eivät ole ottaneet yhtäkään turvapaikanhakijaa. 

Yksintulleet lapset, kuten Taha, ovat erityisen haavoittuvaisia, ja tarvitsevat siten kansainvälistä suojelua. UNICEF on varoittanut, että 1 800 lähes 3 000 Kreikkaan yksintulleesta pakolais- tai siirtolaislapsesta ei saa tällä hetkellä kunnollista suojaa tai huolenpitoa. Kuitenkin harva maa on vastaanottanut ilman huoltajia olevia alaikäisiä – ja paikkoja tarvittaisiin paljon lisää: ainoastaan 329 yksintullutta lasta oli siirretty 30. syyskuuta mennessä. Suomi on ollut edelläkävijä tältä kannalta, sillä tähän mennessä Suomeen on siirretty 109 lasta. 

Taha ei pystynyt opiskelemaan kunnolla Syyriassa, sillä hänen koulutiensä keskeytyi useasti sodan takia. Päästyään yhdeksi Suomeen siirretyistä ilman huoltajaa liikkuvista lapsista, Taha on nyt takaisin koulunpenkillä ja innokas suorittamaan opintonsa loppuun. Hän haluaa rakennusinsinööriksi, kuten hänen isänsä. ”Kun tänne tulee ensimmäistä kertaa, luulee, etteivät suomalaiset tykkää pakolaisista. Mutta kun puhuu heidän kanssaan, huomaa, että he ovat hyviä ihmisiä”, Taha kertoo.

 EU:n sisäinen turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelmä

  • Kansainvälistä suojelua tarvitsevien turvapaikanhakijoiden EU:n sisäinen siirtojärjestelmä.
  • EU:n neuvosto hyväksyi kaksi päätöstä vuonna 2015: ensimmäinen 40 000 paikalle vapaaehtoisin kiintiön ja toinen 120 000 paikalle pakollisin kiintiöin. Näistä 160 000 paikasta suurin osa kohdistettiin Kreikalle ja Italialle.
  • 31 242 ihmistä on siirretty 24 maahan 26. lokakuuta 2017 mennessä.
    Suurin osa hyödynsaajista on Syyriasta, Eritreasta ja Irakista. 
  • Siirtojärjestelmä on eri asia kuin uudelleensijoittaminen, joka perustuu maiden vapaaehtoisiin kiintiöihin ja on tarkoitettu kaikkein haavoittuvaisimmille pakolaisille, jotka eivät voi palata lähtömaahansa eivätkä pysyä turvallisesti ensimmäisen turvapaikan maassaan, esimerkiksi Turkissa, Libanonissa, Jordaniassa, Keniassa tai Tansaniassa.

Lähteet: IOM ja UNHCR 

 

Tämä artikkeli on osa UNRICin Pohjoismaiden marraskuun 2017 uutiskirjettä

 

Taistelun ilmastonmuutosta vastaan on voimistuttava. YK:n ilmastokokous COP23 alkoi Bonnissa 6.11. ja jatkuu 17.11. saakka. 

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki