Keskiviikko, 22 marraskuuta 2017
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Kiina ei halua olla enää maailman kaatopaikka

Garbage Family Sheila Flickr CC BY NC ND 2.0

6.11.2017 – Kiina on tuonut maahansa yli puolet maailman muovijätteestä jo vuosien ajan. Saasteiden vähentäminen on kuitenkin yhä tärkeämpää Kiinan hallitukselle, joten käytäntö lopetetaan vuoden lopussa. Länsimaiden on mietittävä nyt jätteidenkäsittelyänsä uudelleen.  

Useimmat länsimaat ovat täysin riippuvaisia Kiinasta jätteiden nieluna; ainakin 87 % Euroopan viennistä päätyy Kiinaan. Eniten muovijätettä Kiinaan vievät kuitenkin Yhdysvallat ja Japani. 

Kauppa tuo taloudellista hyötyä molemmille osapuolille. Maasta viejät saavat tuottoa ylijäämäjätteistään, joista suurin osa saattaisi muuten päätyä kaatopaikoille. Samalla kiinalaiset yritykset pääsevät käyttämään kierrätysmateriaalien tasaiseen tarjontaan, mikä on usein edullisempaa ja vähemmän energiaa kuluttavaa kuin kotimaan raaka-aineiden käyttäminen. 

Taloudelliset hyödyt eivät kuitenkaan tule ilman. Tuotu kierrätysjäte on usein likaista, huonosti lajiteltua tai vaarallisten aineiden pilaamaa. Vaikka jäte olisi tuotu maahan turvallisesti, sitä ei aina ole kierrätetty kunnolla.   

Huolimatta Kiinan pyrkimyksistä kiristää maahantuodun jätteen valvontaa, on edelleen epäselvää, mitä oikeastaan tapahtuu rajanylityksen jälkeen. Osa muovista käsitellään ja käytetään uudelleen teollisuudessa, ja osa siitä käsitellään vastikään perustetuissa kiinalaisissa polttolaitoksissa. 

UNEP Global Waste Management OutlookKiinalainen kierrätysteollisuutta hoitaa kuitenkin edelleen lähinnä pienet perheyritykset, jotka käyttävät heikkoa teknologiaa ja pahasti saastuttavia menetelmiä. Ei tiedetä, miten monta tonnia muovijätettä katoaa kiinalaisissa kaupungeissa, joissa noin 269 000 ihmistä lajittelee ja käsittelee muovia alkeellisissa laitoksissa. 

Näin ollen Kiina ilmoitti Maailman kauppajärjestölle (WTO) 18. heinäkuuta, ettei se enää hyväksy muovijätteen ja muun roskan, kuten paperin, terästuotannosta syntyvän kuonan, jätevillan, tuhkan, puuvillan ja langan toimituksia 

Jätteitä vievien maiden täytyy siis löytää uusia jätteidenkäsittelytapoja. Todennäköisin lopputulos on, että muut Kaakkois-Aasian maat, kuten Vietnam tai Indonesia, ottavat Kiinan roolin, sillä jätteen maahantuonti tulee olemaan jatkossakin tuottoisaa bisnestä. 

Siirtyminen muihin maihin kuitenkin vain siirtää saasteongelman muualle ratkaisematta sitä. Sen sijaan, Kiinan kieltäytyminen jätteiden tuonnista voisi olla tervetullut mahdollisuus tehdä maailman jätteenkäsittelystä tehokkaampaa ja kestävämpää. 

Paikallisen jätteenkäsittelyn parantaminen on kalliimpaa kuin uusien markkinoiden löytäminen jätteillemme, mutta nykyisillä jätekauppamarkkinoilla vientimaat eivät voi valvoa, miten jätteet käsitellään. 

Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaat ovat päättäneet kestävän kehityksen tavoitteessa 12 “vuoteen 2030 mennessä vähentää merkittävästi jätteen syntymistä ennaltaehkäisyn, vähentämisen, kierrätyksen ja uudelleenkäytön kautta”. Tästä huolimatta jätteen määrä vain jatkaa kasvamistaan maailmanlaajuisesti. 

“Toimimattomuuden hinta – kontrolloimattoman hävittämisen ja polttamisen aiheuttamat kansanterveyden ja ympäristön vahinkojen kustannukset – ovat paljon suuremmat kuin kunnollisen jätteenkäsittelyn kustannukset”, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) vuonna 2015 ilmestyneen Global Waste Management Outlook -raportin lopussa todetaan. ”Tämä on koordinoitua lähestymistapaa vaativa tärkeä maailmanlaajuinen kansanterveysongelma, ei pelkkä kansallinen tai paikallinen ongelma.”

Tämä artikkeli on osa UNRICin Pohjoismaiden marraskuun 2017 uutiskirjettä

Taistelun ilmastonmuutosta vastaan on voimistuttava. YK:n ilmastokokous COP23 alkoi Bonnissa 6.11. ja jatkuu 17.11. saakka. 

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki