Lauantai, 18 marraskuuta 2017
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Kuukauden pohjoismaalainen: Mirkka Henttonen (IOM)

MAIN Mirkka Henttonen IOM4.11.2017 – Tämänkertaisena kuukauden pohjoismaalaisena esittelemme Mirkka Henttosen, joka työskentelee Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n palveluksessa. Tällä hetkellä hänen työpaikkansa on Nairobissa, josta hän myös matkustaa usein Somaliaan. Henttonen on työskennellyt aiemmin myös IOM:n Bangkokin ja Helsingin toimistoissa sekä ollut töissä lisäksi esimerkiksi YK:n väestörahasto UNFPA:lla ja Punaisella Ristillä. 

Miten YK-urasi alkoi?

Opiskeluaikoinani tarvitsin erästä kurssiani varten harjoittelupaikan. Löysin Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n ja otin yhteyttä järjestön Helsingin toimistoon. Minulle ehdotettiin, että voisin tehdä harjoittelun Bangkokissa, joten lähdin siis sinne. Harjoittelun jälkeen sain töitä IOM:n Helsingin toimistosta. Urani alkutaipaleen jälkeen työskentelin YK:n väestörahasto UNFPA:lla sekä Punaisen Ristin palveluksessa ja sittemmin olen palannut takaisin IOM:lle. Toimenkuvani IOM:llä ovat olleet aika erityyppisiä. Urani alussa tehtäväni keskittyivät ihmiskaupan uhrien integroitumiseen takaisin yhteiskuntaan ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiseen paluuseen, kun taas tällä hetkellä työni koskee somalidiasporan mobilisoimista Somalian jälleenrakennuksessa ja instituutioiden vahvistamisessa.  

Tällä hetkellä teet töitä Nairobissa. Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Työni keskittyy suurimmaksi osaksi MIDA-, eli Migration for Development in Africa -hankkeeseen, jossa hyödynnetään diasporan osaamista instituutioiden kapasiteetin kehittämisessä. Eli tarkoituksena on käyttää sitä tietoa ja osaamista, jota esimerkiksi Suomen somalit on saaneet Suomessa opiskellessaan ja työskennellessään. Hankkeen puitteissa he palaavat Somaliaan väliaikaiselle komennukselle ja työskentelevät ministeriöissä, sairaaloissa, yliopistoissa tai muissa instituutioissa. Tarkoituksena on, että he siirtävät tietoa paikallisille työntekijöille. 

Hargeisa with experts Ambassador Mirkka Henttonen on the rightKonkreettisesti työni on näiden hankkeiden koordinoimista. Olen siis esimerkiksi yhteyksissä rahoittajien kanssa. Suuria rahoittajia ovat Suomi, Ruotsi, Italia ja Hollanti. Käyn myös erilaisissa koordinaatiokokouksissa. Lisäksi matkustan Somaliassa paikan päällä katsomassa, miten MIDA-asiantuntijoiden työ sujuu ja käyn tapaamassa ministeriöiden virkamiehiä ja tiimini jäseniä. Tiimini on siitä erikoinen, että se on sirpaloituneena eri paikkoihin Somaliassa, ja lisäksi osa tiimin jäsenistä on täällä Nairobissa. Tiimissäni on kenialaisia, somaleja, yksi italialainen, ja joukkoomme liittyi juuri toinen suomalainen.  

Tuotko mitään tiettyä pohjoismaalaista mukaan työhösi? 

Diasporahankkeissa erityistä on se, miten voimme hyödyntää esimerkiksi Suomen somalien erityisasemaa kahden valtion kansalaisina. Suomalaisuus on heille hyvin tärkeää ja asiantuntijamme ovat opettaneet Suomesta saatujaan oppejaan työssänsä ja käyttävät hyväkseen verkostojaan luomalla yhteistyökuviota suomalaisten tahojen kanssa. Mogadishussa eräässä sairaalassa huomasin, että käytössä oli suomalainen potilasrekisteriohjelma. Diaspora on myös onnistunut hankkimaan myös käytettyjä sairaalalaitteita Pohjoismaista. Meillä on myös yhteistyökumppanina suomalainen telelääketieteen alan yhtiö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joiden kautta voimme saada asiantuntemusta Suomesta esimerkiksi äitiysterveyden alueella, erityisesti neuvolatoiminnan edistämisessä. Tällä hetkellä mietimme, miten voisimme ottaa käyttöön hankkeessamme äitiyspakkauksen Somaliaan.  

Mikä on ollut urasi haastavin kokemus ja mikä palkitsevin?

Suurin haaste, mikä on ehkä sama näissä kaikissa maissa, on ollut se, että asiat edistyvät niin kovin hitaasti. Jos suomalaisena on tottunut siihen, että projekteissa mennään suunnitelman mukaan, niin täällä se harvemmin menee niin – aina tulee jotain mutkia matkaan.  

Palkitsevia kokemuksia on ollut todella paljon. Yksi parhaista on ollut Hargeisan sairaalassa Somalimaassa, missä meillä on ollut suomalaisia hoitajia ja lääkäreitä. Sairaala on aiemmin ollut järkyttävän huonossa kunnossa ja siellä ei ole käynyt potilaita, koska kukaan ei uskaltanut käyttää sairaalan palveluita. Nyt meidän diaspora-asiantuntijamme ovat saaneet sairaalan todella paljon parempaan kuntoon. Ennen sairaalassa ei ollut esimerkiksi vastasyntyneiden osastoa, ja 24 % vauvoista kuoli sairaalassa. Nyt määrä on alle 5 %, mikä on todella upea saavutus. Sairaalassa diasporasta tulleet hoitajat ovat perustaneet sairaalaan vastasyntyneiden osaston, josta löytyy myös kenguruhoitohuone. Pienin vauva, jonka he ovat pystyneet pelastamaan oli muistaakseni alle 700 grammaa. On todella ihmeellistä, miten paljon on edistytty lähtötilanteesta.  

Vinkki nuorelle joka haluaa suunnata kansainväliselle uralle tai YK-uralle?

Ehdottomasti kannattaa jo opiskeluaikana lähteä harjoitteluun. Tietysti kannattaa myös opetella eri kieliä – vaikka tosin usein myös huomaa, ettei opiskelluista kielistä ole niin paljon hyötyä, jos ei niitä käytännössä käytä, joten toisaalta kielien opetteluun ei kannata panostaa suhteettoman paljon. Harjoittelut ovat kaikkein tärkeimpiä: alkuvaiheessa uraa pitää vain uhrautua palkattomienkin harjoitteluiden kautta ja saada jalka oven väliin.

Tämä artikkeli on osa UNRICin Pohjoismaiden marraskuun 2017 uutiskirjettä

Taistelun ilmastonmuutosta vastaan on voimistuttava. YK:n ilmastokokous COP23 alkoi Bonnissa 6.11. ja jatkuu 17.11. saakka. 

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki