Torstai, 31 heinäkuuta 2014
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Johdatus YK:n toimintaan

Kysymyksiä ja vastauksia YK:n historiasta, perusajatuksesta ja tulevaisuudesta. Monenlaista tietoa alkaen YK:n pääsihteerin valintatavasta järjestön budjettiin ja siihen miten varoja käytetään.

Perustietoa YK:n taustasta

Mikä on Yhdistyneet Kansakunnat?

Yhdistyneet kansakunnat on ainutlaatuinen järjestö. Sen muodostavat itsenäiset maat, jotka ovat vapaaehtoisesti liittyneet yhteen tehdäkseen työtä rauhan sekä taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen hyväksi. Kun YK virallisesti perustettiin lokakuun 24. päivänä 1945, mukana oli 51 jäsenvaltiota. Tänään jäsenmäärä on noussut 192 valtioon.

Yksikään maa ei ole koskaan eronnut YK:sta. Indonesia kerran jätti YK:n väliaikaisesti vuonna 1965 naapurimaa Malesian kanssa syntyneen riidan vuoksi, mutta palasi takaisin seuraavana vuonna.

Lue lisää YK:n jäsenmaista

YK on siis maailmanhallitus?

Ei ole. Hallitukset edustavat eri maita ja niiden asukkaita. YK ei edusta sen enempää mitään erityistä hallitusta kuin yksittäistä kansakuntaakaan. Pikemminkin YK on kuin itsenäisten valtioiden muodostama yhdistys, joka voi tehdä vain sellaisia asioita, joita sen jäsenet haluavat sen tekevän. Se on maailmanlaajuinen keskus, jossa itsenäiset kansakunnat kokoontuvat keskustelemaan maapallon yhteisistä asioista, jotka vaikuttavat kaikkien elämään yksin ja yhdessä.

YK:n neljä peruspäämäärää ovat:

  • ylläpitää rauhaa maailmassa,

  • kehittää ystävällisiä suhteita kansojen välille,

  • työskennellä yhdessä köyhien ihmisten elinolojen parantamiseksi, nälän, tautien ja lukutaidottomuuden nujertamiseksi sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämiseksi,

  • toimia kansainvälisenä keskuksena, joka auttaa eri maita saavuttamaan nämä tavoitteet.

Onko YK:n toiminnalle olemassa sääntöjä?

 

 

Chilen edustaja allekirjoittaa YK:n peruskirjan.

 

Chilen edustaja allekirjoittaa YK:n peruskirjan.

Kyllä. YK:n peruskirja on sellainen ohjeisto, jossa luetellaan jäsenvaltioiden oikeudet ja velvollisuudet. Siinä sanotaan myös mitä jäsenmaiden pitää YK:n puitteissa tehdä itselleen asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun uusi valtio liittyy YK:n jäseneksi, se hyväksyy peruskirjan asettamat tavoitteet ja säännöt.

Viidenkymmenen maan edustajat allekirjoittivat YK:n peruskirjan 26.7.1945 San Franciscossa. Puola ei kyennyt lähettämään edustajaansa tähän tilaisuuteen, koska sen sodanjälkeisen hallituksen muodostaminen oli vielä kesken. Niinpä Puola allekirjoitti peruskirjan myöhemmin ja siitä tuli YK:n 51. alkuperäinen jäsenvaltio.

Yhdysvaltoja isäntämaana pyydettiin säilyttämään peruskirjan alkuperäiskappale. Sitä säilytetään nykyään Washingtonissa sijaitsevassa kansallisarkistossa. Peruskirjan tarkka kopio on näytteillä YK:n päämajassa New Yorkissa. 

 

 

 

 

 

 

Miten YK sai alkunsa?

Ajatus Yhdistyneistä kansakunnista syntyi toisen maailmansodan (1939-45) tuskallisina päivinä. Miljoonia ihmisiä kuoli. Vielä useampi joutui jättämään kotinsa sodan vuoksi. Kaupunkeja pommitettiin raunioiksi. Sodan lopettamiseksi liittoutuneet maailman johtajat tunsivat, että tarvitaan sellainen mekanismi, jolla saadaan luotua rauha ja estettyä sodat tulevaisuudessa. He huomasivat, että tämä oli mahdollista vain, jos kaikki kansakunnat työskentelevät yhdessä maailmanlaajuisessa järjestössä. Yhdistyneistä kansakunnista haluttiin tehdä tuo järjestö.

Elokuun  14. päivänä 1941 presidentti Franklin D. Roosevelt  ja pääministeri Winston Churchill tapasivat HMS Prince of Wales-aluksella

Elokuun  14. päivänä 1941 presidentti Franklin D. Roosevelt  ja pääministeri Winston Churchill tapasivat HMS Prince of Wales-aluksella "jossakin merellä". Tämä historiallinen tapaaminen oli ensimmäinen askel kohti YK:n perustamista.  

Yhdistyneiden kansakuntien julistus 1.1.1942YK:n kronologia

  • YK:ta ei rakennettu yhdessä yössä. Tarvittiin monta vuotta suunnittelua ennen kuin järjestö saatiin perustettua.

  • Atlantin valtamerellä olleella sota-aluksella 14. elokuuta 1941 pidetyn salaisen kokouksen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill julkistivat yhteisen suunnitelmansa maailmanrauhasta. He kutsuivat suunnitelmaansa Atlantin julistukseksi.

  • 1. tammikuuta 1942 edustajat 26 maasta tapasivat Washingtonissa ja allekirjoittivat Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen. He päättivät voittaa sodan ja hyväksyivät pohjaksi Atlantin julistuksen.
  • Lokakuussa 1943 Ison-Britannian, Kiinan, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen  edustajat kokoontuivat Moskovaan ja päättivät perustaa kansainvälisen järjestön rauhan säilyttämiseksi sodan loppumisen jälkeen. Tätä sopimusta kutsuttiin Moskovan julistukseksi.
  • Vuoden 1944 kesällä ja syksyllä Washingtonissa pidetyssä konferenssissa tehtiin ensimmäiset yksityiskohtaiset suunnitelmat kansainvälisestä järjestöstä. Tätä kokousta kutsutaan usein Dumbarton Oaksin konferenssiksi, koska se pidettiin tuonnimisellä maatilalla.
  • Helmikuussa 1945 presidentti Roosevelt, pääministeri Churchill ja Neuvostoliiton johtaja Josef Stalin pitivät huippukonferenssin Jaltalla, Neuvostoliitossa. Siellä he päättivät myöhemmin YK:n turvallisuusneuvostossa käytettävästä äänestysjärjestelmästä ja kansakuntien kokouksen pitämisestä San Franciscossa.
  • Viidenkymmenen maan edustajat osallistuivat San Franciscon konferenssiin (25.4.-26.6.1945). He muotoilivat ja 26. kesäkuuta yksimielisesti hyväksyivät YK:n peruskirjan ja Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön.
  • YK syntyi virallisesti 24. lokakuuta 1945. Tuona päivänä perustajavaltioiden enemmistö - kaikki turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat mukaanlukien - allekirjoitti YK:n peruskirjan ja virallisesti hyväksyi sen. YK:n perustamispäivää - 24. lokakuuta - vietetään kaikkialla maailmassa YK:n päivänä.

Lisätietoa englanniksi: www.un.org/aboutun ja www.un.org/av/photo (kuvia)

Oliko YK ensimmäinen tämänkaltainen järjestö?

Ei. Vuonna 1919, ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin Kansainliitto, jonka tarkoitus oli YK:n lailla turvata maailmanrauha.

Valitettavasti kaikki valtiot eivät liittyneet Kansainliittoon. Yhdysvallat ei esimerkiksi koskaan ollut sen jäsen. Monet Kansainliittoon sen perustamisen jälkeen liittyneet jäsenet joko erosivat myöhemmin, tai sitten Kansainliitto ei yksinkertaisesti saanut aikaan päätöksiä. Järjestöllä ei myöskään ollut valtuuksia saattaa päätöksiään voimaan. Kansainliiton epäonnistuminen vauhditti ristiriitojen täyttämää tietä kohti toista maailmansotaa. Vaikka itse liitto epäonnistui, se herätti unelman maailmanlaajuisesta järjestöstä. Tämän unelman tuloksena syntyi Yhdistyneet kansakunnat.

Mistä tulee nimi "Yhdistyneet kansakunnat"?

Tätä nimeä ehdotti Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran virallisesti vuonna 1942, kun 26 maan edustajat allekirjoittivat Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen. San Franciscon konferenssissa läsnäolleet maat hyväksyivät kaksi kuukautta ennen peruskirjan allekirjoittamista kuolleen Rooseveltin antaman nimen kunnianosoituksena hänelle.

Missä on YK:n päämaja?

YK:n päämajan rakennus New Yorkissa sellaisena kuin se tänään on.Vaikka YK:n yleiskokous ensimmäisessä kokouksessaan Lontoossa vuonna 1946 päättikin sijoittaa päämajan Yhdysvaltoihin, ei New York ollut paikkaa etsimään asetetun komitean ensimmäinen valinta. Komitea harkitsi ensin Philadelphiaa, Bostonia ja San Franciscoa, ja vielä silloinkin kun New York jo oli valittu, komitealla oli ensisijaisesti mielessään joitakin kaupungin pohjoispuolella sijaitsevia alueita. Nykyiseen päämajan sijaintiin päädyttiin, kun John D. Rockefeller Jr. viime hetkellä päätti lahjoittaa 8,5 miljoonan dollarin arvoisen Ensimmäisen Avenuen tontin YK:lle. Myöhemmin New Yorkin kaupunki lahjoitti lisää maata YK:n tarpeisiin.

YK:n päämajalle valittu tontti oli tuolloin rähjäinen alue, jolla toimi teurastamoja, kevyttä pienteollisutta ja rautatievarikko. Kuorma-autot rämisivät edestakaisin Ensimmäistä Avenueta, ja tonttialueen toisella puolella autojen virta kulki rantaa pitkin East River Driveä - joka sittemmin nimettiin uudelleen Franklin D. Rooseveltin mukaan FDR Driveksi. Näkymä on sittemmin muuttunut täydellisesti YK:n sihteeristön tornitalon kohotessa kohti taivasta.

Alunperin suunnittelijat halusivat rakentaa 45-kerroksisen tornin yhteensä 85 miljoonalla dollarilla. Pääsihteeri Trygve Lien johdolla kustannuksista leikattiin 20 miljoonaa dollaria ja päädyttiin 39 kerrokseen. Yhdysvaltain hallitus antoi 65 miljoonan dollarin korottoman lainan rakennuskustannusten kattamiseksi. Tämän summan viimeinen erä maksettiin takaisin vuonna 1982.

Lokakuun 24. päivänä 1949 pääsihteeri Trygve Lie muurasi uuden päämajan peruskiven. Yhdeksäntoista kuukautta myöhemmin, 21.8.1951 sihteeristön henkilökunta alkoi muuttaa sisään uuteen toimitaloon.

Kuka omistaa YK:n päämajan?

YK:n päämaja sijaitsee New Yorkissa. YK:n ensimmäinen yleiskokous kokoontui Lontoossa ja siellä päätettiin, että maailmanjärjestön pysyvä päämaja sijoitettaisiin Yhdysvaltoihin. YK:n nykyisen päämajan muodostaa neljä rakennusta: matalakattoinen yleiskokouksen rakennus, 39-kerroksinen lasista ja marmorista rakennettu sihteeristön tornitalo, joen rannassa sijaitseva matala suorakulmainen konferenssirakennus ja Dag Hammarskjöld -kirjasto alueen lounaisessa nurkassa.

YK:n päämajan rakennukset ja maa niiden ympärillä ovat kansainvälistä aluetta. Se merkitsee sitä, että YK:lla on oma lippu ja oma aluetta valvova turvallisuuspoliisi. YK julkaisee myös omat postimerkkinsä, joita voi tosin käyttää vain YK:n päämajassa tai Wienin ja Geneven toimistoissa.

Minkälainen on YK:n rakenne?

YK toimii käytännöllisesti katsoen kaikkialla maailmassa. Työtä tekevät kuusi pääelintä:

Pääelimet kokoontuvat istuntoihin YK:n päämajassa New Yorkissa, lukuunottamatta Kansainvälistä tuomioistuinta, joka toimii Hollannin Haagissa.

YK:n yhteydessä toimii 16 muuta erityisjärjestöä. Ne työskentelevät monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, maataloudessa, posti- ja telealalla tai meteorologian alalla. Vielä näidenkin lisäksi YK:lla on 35 erillistä ohjelmaa, rahastoa ja erityiselintä, joilla on omat tehtävänsä. Yhdessä varsinaisen YK:n ja sen erityisohjelmien kanssa nämä elimet muodostavat YK-järjestelmän.

Kuka antaa rahat YK:n työhön?

YK:n jäsenet, kaikki 192 jäsenmaata maksavat kaiken sen, mitä YK tekee. Maailmanjärjestöllä ei ole muita tulolähteitä.

YK:lla on kaksi eri budjettia. Varsinainen budjetti kattaa ydintoiminnot New Yorkin sihteeristössä ja kenttätoimistoissa eri puolilla maailmaa. Rauhanturvabudjetista maksetaan erilaiset operaatiot, usein maailman jännityspesäkkeissä. Jäsenvaltioiden on annettava rahaa kumpaankin budjettiin. Jäsenet maksavat erikokoista jäsenmaksua kaikkien yhteisesti hyväksymällä tavalla siten, että kunkin maan maksukyky, kansantulo ja väkiluku otetaan huomioon.

Kuka pääsee YK:n jäseneksi?

Vain itsenäiset ja kansainvälisesti tunnustetut valtiot voivat päästä jäseniksi Yhdistyneisiin kansakuntiin. Peruskirjan mukaan YK on avoin kaikille rauhaa rakastaville valtioille, jotka hyväksyvät velvoituksensa ja sekä pystyvät että haluavat ne täyttää. Yleiskokous hyväksyy uudet jäsenmaat turvallisuusneuvoston suosituksen jälkeen.

Jäsenyyshakemuksen käsittelyvaiheet ovat seuraavat:

  1. Valtio jättää jäsenhakemusanomuksen pääsihteerille ja kirjeen, jossa se virallisesti ilmoittaa hyväksyvänsä YK:n peruskirjan velvoitteet.

  2. Turvallisuusneuvosto harkitsee hakemusta. Jotta valtio voi liittyä YK:hon, 9/15 turvallisuusneuvoston jäsenestä tulee puoltaa jäsenyyttä - edellyttäen ettei yksikään viidestä pysyvästä jäsenestä - Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat - ei ole sitä vastaan.

  3. Jos turvallisuusneuvosto suosittelee jäsenyyden myöntämistä, hakemus toimitetaan yleiskokouksen käsiteltäväksi. Uuden jäsenen hyväksyminen edellyttää 2/3 enemmistöä.

  4. Jäsenyys tulee voimaan, kun sitä koskeva päätöslauselma on hyväksytty. 

   
Lisätietoa englanniksi: www.un.org/aboutun ja http://www.un.org/en/members/

Mitä kieliä YK:ssa käytetään?

Flags in front of the UN Headquarters in New YorkYK:n viralliset kielet ovat arabia, englanti, espanja, kiina, ranska ja venäjä. Työskentelykielet ovat englanti ja ranska.

Minkä hyvänsä maan edustaja voi puhua mitä hyvänsä YK:n virallista kieltä ja hänen puheensa tulkataan simultaanisti kaikille muille virallisille kielille. Suurin osa YK:n asiakirjoista julkaistaan myös kaikilla virallisilla kielillä. Aika ajoin joku haluaa käyttää jotain muuta kuin YK:n virallista kieltä. Sellaisessa tapauksessa hänen valtuuskuntansa täytyy joko tulkata tai toimittaa lausunto kirjallisena jollain virallisista kielistä.

YK:n sihteeristön henkilökunta käyttää työskentelykielenään joko englantia tai ranskaa. Toisin sanoen jokaisen sihteeristössä työskentelevän täytyy puhua sujuvasti jompaakumpaa kieltä tai molempia.

 

Keskiviikkona 30.7. vietetään Kansainvälistä ystävyydenpäivää. Videolla henkilöt USA:sta, Suomesta, Etiopiasta ja Kiinasta kertovat ystävyydestä.

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki