Maanantai, 01 syyskuuta 2014
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Tuoreita kehitysideoita

water - newsletter

Miltä näyttää kehitysyhteistyön tulevaisuus? Vuoden 2015 jälkeisestä kehitysagendasta on käyty keskustelua vuosituhattavoitteiden takarajan lähestyessä.

Tulevaisuuden kehitysagenda oli vahvasti esillä YK:n 68. yleiskokouksessa. Pohjoismaat olivat yksimielisiä vihreämmästä agendasta, joka painottaisi kestävää kehitystä.

”Vihreä talous ei ole luksusta, vaan edellytys köyhyyden vähentämiselle ja kestävälle kehitykselle. Lyhyesti sanottuna, uuden agendan tulee olla rohkeampi ja kunnianhimoisempi kuin aiemman,” Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi yleiskokoukselle.

Pohjoismailla on sananvaltaa kehityskysymyksissä. Viidestä valtiosta, jotka ovat saavuttaneet YK:n tavoitteen antaa kehitysapuun 0.7 prosenttia kansantulostaan, kolme on Pohjoismaita. Myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan perässä tulevilla Suomella ja Islannilla on tavoitteenaan saavuttaa tavoite lähivuosina.

Pohjoismaiden suhtautumisessa kehityskysymyksiin on kuitenkin eroja, jotka saattavat korostua entisestään tulevaisuudessa. Valtiot joutuvat reagoimaan finanssikriisiin ja yhtenä vaihtoehtona nähdään usein kehitysavun leikkaaminen. Vuoden 2011 jälkeen kehitysmäärärahoja on leikattu maailmassa kuusi prosenttia.

Pohjoismaat ovat reagoineet haasteisiin eri tavoin. Tanskassa sosiaalidemokraattien johtama hallitus on pitänyt tiukasti kiinni tavoitteestaan nostaa kehitysavun osuus prosenttiin kansantulosta.

Ruotsi on pitänyt kehitysmäärärahansa samalla tasolla kuin aiemmin, mutta myöntänyt turvapaikan entistä useammalle. Viranomaiset ilmoittivat hiljattain ryhtyvänsä arvioimaan kehitysprojekteja entistä tarkemmin ilmenneiden väärinkäytösten vuoksi.

Norjassa monet odottivat leikkauksia kehitysapuun uuden hallituksen noustessa valtaan. Hallitukseen ei nimitetty lainkaan kehitysministeriä. Tuoreessa budjetissa kehitysavun määrä pysyi kuitenkin ennallaan.

Suomessa hallitus on ilmoittanut jäädyttäneensä kehitysmäärärahat vuoden 2012 tasolle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Päästökaupasta saatuja tuloja tilittämällä kehitysavun määrää nostettiin kuitenkin 0.6 prosenttiin kansantulosta. Kehitysministeri Pekka Haavisto on sanonut tukevansa kehitysavun osuuden nostamista tavoiteltuun 0.7 prosenttiin kansantulosta.

Islannissa kehitysapua on leikattu merkittävästi ja hallituksen rahankäyttöä valvova komitea on vaatinut vielä suurempia leikkauksia.

Kansallisen kehitysavun lisäksi EU-valtiot Suomi, Ruotsi ja Tanska osallistuvat EU:n kehityspolitiikkaan, jonka tavoitteena on köyhyyden hävittäminen kestävin keinoin.

Tanskassa keskustelu kehitysmäärärahoista on keskittynyt entisen pääministerin, Venstre-puolueen puheenjohtajan Lars Lökke Rasmussenin ympärille. Global Green Growth Institute –järjestön puheenjohtajana toimivaa Rasmussenia on syytetty valtionavustusten käyttämisestä järjestön matkoihin. Tanskan kehitysministeri Christian Friis Bach erosi hiljattain myönnettyään olleensa mukana linjaamassa, että järjestö voi käyttää valtionavustuksia luksushotelleihin ja ensimmäisen luokan lentomatkoihin.

Kohuista huolimatta tanskalaispuolueet ovat olleet yksimielisiä kehitysavun osuuden säilyttämisessä 0.7 prosentissa kansantulosta.

Tanskassa kehitysavusta käyty keskustelu on näyttäytynyt yleisesti positiivisempana kuin muissa maissa. Nälän ja köyhyyden ohella on puhuttu myös kehitysavun avulla saavutetuista tuloksista.

YK:n kehitysohjelman Pohjoismaiden toimiston johtaja Camilla Brücknerin mukaan UNU-Widerin tutkimukset ja yksityiset arvioinnit osoittavat kehitysavun tuottavan tuloksia.

”Kehitysapu on toiminut kehityksen katalysaattorina monissa maissa. Tätä tarinaa yritämme kertoa myös Maailman parhaita uutisia –kampanjalla,” Brückner jatkaa.

Maailman parhaita uutisia –kampanja on järjestetty Tanskassa vuodesta 2010 alkaen. Kampanjan takana ovat maassa toimivat YK-järjestöt, kehitysyhteistyöjärjestö DANIDA ja yli 90 muuta järjestöä. Kampanja on levinnyt myös Ruotsiin ja Islantiin.

”Kampanjan tarkoituksena on kertoa suurelle yleisölle, että vuosituhattavoitteet ovat olleet menestys. Kehitysmaissa tapahtuu merkittävää edistystä ja meillä on todellinen mahdollisuus hävittää köyhyys maailmasta,” kommentoi kampanjan koordinaattori Thomas Ravn Pedersen. Kaikki Tanskan suurimmat puolueet ovat tukeneet kampanjaa.

YK:n kehitysohjelma on pyrkinyt hyödyntämään Tanskassa vallitsevaa positiivista ilmapiiriä. YK:n kehitysohjelman Pohjoismaiden toimiston viestintäasiantuntija Mette Fjallandin mukaan on tärkeää kysyä, miksi kehitysapua annetaan ja mitä sillä halutaan saavuttaa.

”On kuvaavaa, että puhutaan nimenomaan kehitysavusta. Kehitysyhteistyö nähdään hyväntekeväisyytenä. Käsitysten tulisi muuttua ja kehitysavun sijaan pitäisi puhua investoinneista kehitysmaihin. Sijoituksilla voidaan edistää sosiaalista, taloudellista ja ympäristöystävällistä kehitystä,” Fjalland tarkentaa.

”Puhumalla kehitysinvestoinneista voimme havainnollistaa, että toimet hyödyntävät sekä avun vastaanottajia että sen antajia,” hän jatkaa.

Fjallandin mukaan investoinnit kehitykseen saattavat itse asiassa parantaa myös avun antajien tilannetta talouskriisissä. ”Kehitysyhteistyö parantaa kohdemaiden elintasoa ja luo siten uusia markkinoita. Rauhan, turvallisuuden ja kestävän kehityksen ajaminen auttaa kaikkia globalisoituvassa ja verkostoituneessa maailmassa,” Fjalland jatkaa.

Ghana Bamboo Bikes -aloite puuttuu ilmastonmuutokseen, köyhyyteen, muuttoliikkeeseen ja nuorisotyöttömyyteen luomalla työpaikkoja erityisesti nuorille naisille.

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki