Sunnuntai, 26 lokakuuta 2014
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Kuukauden pohjoismainen profiili: Camilla Brückner

Camilla-Bruckner

Helmikuusta 2012 YK:n kehitysohjelman (UNDP) Pohjoismaiden toimiston johtajana toimineella Camilla Brücknerillä on pitkä kokemus kehityskysymyksistä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on työskennellyt UNDP:n päämajassa, Tanskan ulkoministeriössä, Euroopan komissiossa ja tutkijana Center for European Policy Studies –tutkimuslaitoksessa.

Nykyisessä tehtävässään Kööpenhaminassa Brückner vastaa UNDP:n yhteistyöstä Pohjoismaisten yhteistyökumppanien ja tukijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa sekä politiikkaohjelmista käytävää keskustelua, vaikuttamistyötä että yhteydenpitoa Pohjoismaiden hallituksiin, kansalaisyhteiskuntaan, mediaan ja yksityiseen sektoriin.

Miten päädyit YK:n palvelukseen?

Olen jo pitkään ollut kansainvälisen järjestelmän vahva kannattaja ja työskennellyt myös Euroopan Unionilla. Kasvoin kansainvälisessä ympäristössä, mikä varmasti on vaikuttanut asiaan.

Uskon, että valtioiden välinen dialogi ja yhteiset päätökset auttavat säilyttämään rauhaa ja edistämään oikeudenmukaisempaa tulonjakoa eri maiden välillä. Tanskan ulkoministeriössä työskennellessäni sain mahdollisuuden siirtyä YK-edustustoon New Yorkiin. En epäröinyt hetkeäkään. New Yorkissa pystyin tutustumaan YK-järjestelmään sisältäpäin.

Hallitustenvälisen järjestön tulee tasapainotella erilaisten eturistiriitojen välillä. YK ei ole täydellinen, mutta ellei sitä olisi olemassa, olisi meidän keksittävä jotain vastaavaa. YK:lla on monia elintärkeitä tehtäviä, jotka liittyvät kestävän kehityksen saavuttamiseen kaikkialla. On palkitsevaa työskennellä jonkin puolesta, johon itse uskoo.

Mikä on ollut suurin haasteesi YK:lla?

YK:n toiminta perustuu demokratian periaatteille. Jokaisella valtiolla on yksi ääni ja oikeus tulla kuulluksi. Myös YK:n kehitysohjelma on erittäin läpinäkyvä ja avoin organisaatio. Nämä ovat erittäin tärkeitä rakennuspalikoita, mutta samasta syystä järjestelmä saattaa näyttäytyä hitaana, jäykkänä ja byrokraattisena. Kaikille sopivien kestävien ratkaisujen löytäminen on joskus hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä.

Kolme viidestä Pohjoismaasta on saavuttanut tavoitteen antaa kehitysapuun 0.7 prosenttia kansantulostaan. Uskotko, että kehitysapu tuottaa tuloksia?

Pohjoismaat ovat tärkeitä kumppaneita monesta syystä. Ne ovat noudattaneet 0.7 prosentin kehitysaputavoitetta. Pohjoismaat ovat myös monenvälisen järjestelmän vahvoja tukijoita ja kiinnostuneita järjestelmän kehittämisestä.

Kehitysapu tuottaa epäilemättä tuloksia, mikä on nähtävissä esimerkiksi useista UNU-Wider:in teettämistä riippumattomista arvioinneista. Kehitysapu on toiminut kasvun katalyyttina monissa maissa. Tätä tarinaa pyrimme kertomaan myös tanskalaisten kansalaisjärjestöjen, Tanskan ulkoministeriön, UK:n ja yksityisten yritysten yhteisessä ”maailman parhaita uutisia” –kampanjassa.

Kehitysapu voi auttaa maita kehittämään ja toimeenpanemaan kestäviä politiikkaohjelmia, joihin sisältyy panostuksia terveyteen, koulutukseen ja hyvään hallintoon. Siirtämällä tietoa ja kokemuksia maasta toiseen kehitysapu voi auttaa luomaan vakautta ja lisätä investointeja. Pakolaisvirtojen hillitseminen ja elinolosuhteiden parantaminen voivat edesauttaa kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia.

Kööpenhaminassa avattiin hiljattain uusi YK-rakennus. Monille tanskalaisille tuli yllätyksenä, että Kööpenhamina on maailman suurimpia YK-keskittymiä. Miksi Tanska?

Kööpenhamina on tällä hetkellä länsimaiden kuudenneksi suurin YK-kaupunki työpaikkojen määrällä laskettuna. Kööpenhaminan YK-järjestöissä ja niihin liittyvissä toimijoissa työskentelee 1250 työntekijää. YK-järjestöt ovat todenneet Kööpenhaminan hyväksi sijainniksi. Käytössä on asiantuntevaa työvoimaa ja hyvä infrastruktuuri. Tanska on toimiva ja turvallinen yhteiskunta.

Kööpenhaminaa hyödyttää myös sen sijainti keskeisellä aikavyöhykkeellä: tämä mahdollistaa työskentelemisen samalla aikavyöhykkeellä sijaitsevien Afrikan ja Lähi-idän maiden kanssa, mutta myös yhteydenpidon Amerikkaan ja Aasiaan työpäivän aikana. Muihin Pohjoismaiden kaupunkeihin verrattuna Kööpenhaminan sijainti on keskeinen ja siellä sijaitsee tärkeiden yhteistyökumppanien toimintoja. Totta kai on myös merkittävää, että Tanskan hallitus maksaa YK-rakennusten vuokrakulut.

Tanskalle tilanne tarjoaa mahdollisuuden pitää yllä läheisiä ja laajoja suhteita YK-järjestelmään Kööpenhaminassa toimivien järjestöjen kautta. Tanskan aktiivinen kansainvälinen rooli asettaa YK:n keskeiseen asemaan maan ulko- ja kehityspolitiikassa. YK:n läsnäololla Kööpenhaminassa on myös muita positiivisia vaikutuksia: se luo työpaikkoja ja edistää Kööpenhaminan kuvaa kansainvälisenä kaupunkina. Laajemmin YK:n läsnäolo hyödyttää Tanskan elinkeinoelämää, matkailua ja kulttuuria.

24.10 on YK-päivä.

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki