Tiistai, 29 heinäkuuta 2014
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Kuukauden pohjoismainen profiili: Margunn Indrebø Alshaikh

Margunn Indreboe Alshaikh

Kun Etelä-Sudanista tuli 14.7.2011 YK:n 193. jäsenvaltio, toiveet olivat korkealla. Tuoreen valtion ja sen naapurin Sudanin suhteiden toivottiin parantuvan pitkään kestäneen sisällissodan jälkeen. Vuosikymmeniä jatkuneen epäluottamuksen korjaaminen on kuitenkin hidasta. Norjalainen Margunn Indrebø Alshaikh työskentelee YK:n kehitysohjelman (UNDP) palveluksessa Sudanissa. UNDP pyrkii edesauttamaan rauhaa, vakautta ja kestävää inhimillistä kehitystä sisällissodan repimässä maassa.

Miten päädyit nykyiseen työhösi ja miten taustasi valmisti tehtäviin?

“UNDP on aina tuntunut kiinnostavalta työnantajalta sillä opiskelin kehitysmaatutkimusta ja maailmanpolitiikkaa yliopistossa. Aiemmin olin harkinnut myös työskentelemistä ulkoministeriössä. UNDP toimii laajalla alueella humanitaaristen kysymysten ja kehityskysymysten parissa. Erityisesti minua kiinnostavat siirtymäjaksot konflikteista ja kriiseistä sovintoon, toipumiseen ja kehitykseen. Toiminnassa tällaisissa tilanteissa on vielä paljon kehitettävää, sillä paikalla on usein monia humanitaarisia toimijoita ja YK-järjestöjä. Mielestäni UNDP:n toiminnassa kriisien ehkäisemisessä, kriiseistä toipumisessa ja rauhan rakentamisessa on tilaa luovuudelle ja innovaatioille. Hyvän hallinnon ja köyhyyden vähentämisen kysymyksessä käytetään vakiintuneempia lähestymistapoja.”  

“Jalansijan saaminen YK-järjestelmässä vaatii määrätietoisuutta ja sitkeyttä; hitaat rekrytointiprosessit ovat usein turhauttavia. Uskon kuitenkin, että vahvalla akateemisella ja ammatillisella osaamisella on mahdollista kilpailla kaikkein vakuuttavimpienkin hakijoiden kanssa.  En osaa sanoa, mikä on valmistanut minua työskentelemään juuri UNDP:n palveluksessa, mutta tiedän että valintaprosessissa painotetaan teknistä osaamista, kokemusta kenttätyöstä, paineensietokykyä ja valmiuksia selviytyä monipuolisista tehtävistä.”

Mikä on henkilökohtainen mielipiteesi Etelä-Sudanin ja Sudanin tilanteesta? Mitä tilanteen parantamiseksi tulisi tehdä?

“Vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan jälkeen enemmistö maiden väestöstä elää ilman palveluita ja infrastruktuuria. On epärealistista odottaa tuloksia yhdessä yössä. Hallituksella on valtavia haasteita ja turvallisuustilanne maan eri osissa on huono. Julkisella sektorilla on vain heikot mahdollisuudet toimia. On selvää, että kehitys on hidasta ja ajat sekavat. Todellisen muutoksen saavuttaminen kestää sukupolven. Uskon kuitenkin että eteläsudanilaisilla on tahtoa muutokseen. Kansainvälisen yhteisön riittävällä ja pitkäaikaisella tuella Etelä-Sudanilla on todellinen mahdollisuus selviytyä ja saavuttaa yhteiskuntarauha.”

“Sudanissa tilanne on hieman toisenlainen. Maalla olisi kapasiteettia muutokseen, mutta vaikea poliittinen tilanne uhkaa vakautta. Tilannetta leimaavat sisäiset levottomuudet ja kasvava epävarmuus. Talouden taantuma, epävakaus ja maan sisäiset konfliktit ovat vakavia haasteita maan tulevaisuudelle. Rauhansopimuksen (Comprehensive Peace Agreement, CPA) tuoma positiivinen ilmapiiri on kadonnut ja edessä on epävarmuutta. Nykyisellä hallinnolla ei ole kovin vahvoja edellytyksiä ylläpitää vakautta ja saavuttaa talouskasvua, sillä öljytulot ovat huvenneet, kehitysapua leikattua ja kansainvälinen tuki katomassa.”

Onko lähitulevaisuudessa odotettavissa ratkaisua valtioiden väliseen rajakiistaan?

“Sudanin ja Etelä-Sudanin välillä on ratkaisevia erimielisyyksiä useista rauhansopimuksen ehdoista, kuten öljyresurssien hallinnasta, rajalinjasta ja Abyein alueen statuksesta. Tähän mennessä jompikumpi osapuoli on torjunut kaikki sopimusehdotukset ja esitetyt ratkaisut. On epätodennäköistä, että vallitsevassa poliittisessa tilanteessa päästäisiin kestävään ratkaisuun.”

Millaista on työskennellä pohjoismaalaisena kansainvälisessä ympäristössä?

“Pohjoismaita onneksi kunnioitetaan kansainvälisessä diplomatiassa ja kehityskysymyksissä. Sudanissa etenkin Norja on saanut arvostusta toiminnastaan yhtenä rauhansopimukseen johtaneiden neuvotteluiden pääpelureista. Tämä on selkeästi auttanut minua työskennellessäni kansallisen tason päätöksentekijöiden kanssa.”

Mitä annettavaa Pohjoismailla mielestäsi on UNDP:n toiminnalle?

“Mielestäni Pohjoismailla on tärkeä rooli UNDP:n toiminnassa. Kokemuksemme demokratiasta, kansalaisvapauksista, sukupuolten välisestä tasa-arvosta, kansalaisyhteiskunnan toiminnasta ja julkisten palveluiden tuottamisesta auttavat kehittämään tukimekanismeja olosuhteissa, joissa vastaavaa kokemusta ei ole. Samoin luovaa ajattelua ja innovaatiota arvostavat kulttuurimme auttavat järjestöä toimimaan tehokkaasti yritysmaailmassa ja sosiaalisessa mediassa. Globaali ajattelutapa myös kansalliseen politiikkaan auttaa Pohjoismaita toimimaan kansainvälisen avun ja diplomatian kysymyksissä siten, että heikoimpia ei unohdeta.”

Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi?

“Järjestöjen ongelmista ja puutteista huolimatta haluaisin jatkossakin työskennellä UNDP:llä tai muussa vastaavassa YK-järjestössä konfliktien ratkaisemiseen, niistä toipumiseen ja rauhan rakentamiseen liittyvien kysymysten parissa. Vaikka YK:n kehitysohjelmalla on toisinaan ongelmia byrokratian ja nopeiden tulosten saavuttamisen kanssa, sillä on tiettyä vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia saada aikaan ratkaisevia muutoksia. Itse toivon jättäväni Sudanin lähitulevaisuudessa ja siirtyväni toiseen kenttäoperaatioon Afrikassa tai jossain muualla. Jos joku olisi kysynyt minulta toiveammattiani kun olin 13, olisin vastannut YK:n pääsihteeri.  Viime vuosina olen kuitenkin hieman laskenut tavoitteitani.”

Konfliktin uhrien avustaminen Syyriassa on Maailman ruokaohjelman suurin ja monimutkaisin avustusoperaatio koskaan. Video näyttää, mitä kulissien takana tapahtuu.

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki