Keskiviikko, 03 syyskuuta 2014
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Kuukauden pohjoismainen profiili: Jan Mattsson

5. Nordic of the month

Ruotsalainen YK:n hankepalveluiden toimiston (UNOPS) johtaja Jan Mattsson on todellinen YK-veteraani palveltuaan talossa vuodesta 1982 lukuisissa sen organisaatioissa. Hän on entinen YK:n kehitysohjelma UNDP:n apulaispääsihteeri ja työskennellyt myös UNIDO:ssa, WFP:ssä, UNFPA:ssa ja YK:n huumeiden torjuntaohjelma UNDCP:ssä. New Yorkin päämajan lisäksi Mattsson on asunut työtehtävien puolesta esimerkiksi Sri Lankassa, Intiassa, Kiinassa ja Laosissa.

UNOPS:in päällikkönä Mattsson on ollut vuodesta 2006 ja hänellä oli keskeinen rooli Kööpenhaminan uuden YK-kaupungin perustamisessa.

Olet ollut YK:ssa siitä asti kun aloitit apulaisasiantuntijana vuonna 1982. Miksi halusit töihin YK:lle?

Jo kouluvuosinani olin erittäin kiinnostunut sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja viehättynyt YK:n roolista asiassa. Valmistuttuani hain useisiin YK-tehtäviin ja sain kerran jopa kirjeen, että minut valittiin, mutta palkkausta lykättäisiin toistaiseksi budjettisyistä johtuen. Lopulta 30-vuotiaana sain apulaisasiantuntijan paikan UNIDO:sta Sri Lankalla. 30 vuotta myöhemmin olen yhä tyytyväinen. Jokainen työ YK:ssa on ollut erittäin antoisa. Olen saanut urani aikana joitakin tarjouksia talon ulkopuolelta, mutta edes parempi palkka ei saa minua lähtemään.

Mikä on ollut urasi suurin haaste?

Työskentely YK:ssa on jatkuva haaste, haasteet ovat kuitenkin lähes pelkästään positiivisia ja tarjoavat mahdollisuuden tehdä jotakin merkittävää. Voisin luetella tällaisia tilanteita loputtomiin. Turhautumiset liittyvät lähinnä tilanteisiin, joissa turvallisuusneuvosto ei ole antanut selkeitä toimintavaltuuksia, kuten Syyriassa viime vuosien aikana, tai sitten itsekkääseen byrokratiaan, johon törmää aika ajoin YK:ssa tai sen jäsenmaiden hallituksissa.

Olet ruotsalainen, mutta olet töissä YK:ssa Kööpenhaminassa. Onko Pohjoismailla mielestäsi jotain erityistä annettavaa YK:n toimintaan?

Kun liityin YK:hon, olin ällistynyt siitä kuinka merkittävä rooli Pohjoismailla oli YK:ssa, sen rahastoissa ja ohjelmissa. Ja tämä trendi on jatkunut. Pohjoismaat ovat paljon kokoaan suuremmassa roolissa, eivät ainoastaan rahallisessa panostuksessa, mutta myös strategisessa johtamisessa, uudistuksissa ja innovaatioissa. Esimerkiksi käyvät ponnistelut tulosperustaisuudesta ja läpinäkyvyydestä, samoin kuin kehityspainotukset sukupuolten tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen.

Kööpenhaminan uusi YK-kaupunki vihittiin käyttöön joitakin päiviä sitten. Avajaisissa YK:n pääsihteeri sanoi tämän kahdeksan YK:n toimistoa majoittavan kokonaisuuden olevan "loistava esimerkki tehokkaammasta, yhtenäisemmästä ja hiilineutraalista" YK:sta. Voitko avata tätä hieman?

Rakennus on esimerkki energiatehokkuudesta, joka inspiroi varsinkin UNOPS:in työtä; tavoitteemme on kestävä projektihallinto, kestävät hankinnat ja infrastruktuuri. Olen varma, että vihreä työympäristö otetaan hyvin vastaan myös muissa täällä olevissa organisaatioissa. Saman katon alla oleminen muistuttaa myös jatkuvasta yhteistyön tarpeesta YK:n kaikkien elimien välillä.

Kuinka näet YK:n kehityksen seuraavien parin vuosikymmenen aikana?

Olen toiveikas paremman sisäisen yhtenäisyyden ja tehokkuuden suhteen ja odotan myös uusia kumppanuuksia kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kanssa. Näitä tarvitaan, jotta YK pysyy relevanttina toimijana ja pystyy vastaamaan tämän päivän ja huomisen haasteisiin, ovat ne sitten rauhanrakennuksessa, humanitaarisessa avussa tai kestävässä kehityksessä.

Maailman ilmatieteen laitos (WMO) on pyytänyt tv-juontajia ympäri maailman tuottamaan sarjan säätiedotuksia vuodelle 2050, jotta tulevaa New Yorkin ilmastohuippukokousta tuotaisiin esille. 

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki