Lauantai, 25 lokakuuta 2014
UNRIC logo - Suomi

YK omalla kielelläsi

Nelson Mandelan taistelu tasa-arvon puolesta

2013 7 16 mandela

16.7.2013 Nelson Rolihlahla Mandela on elänyt myrskyisän elämän taistellen tasa-arvon, anti-kolonialismin ja rauhan puolesta. Mandelaa kutsutan usein Etelä-Afrikan tasavallan isäksi ja hänet on palkittu elämäntyöstään useilla tunnustuksilla, kirkkaimpana niistä vuoden 1993 Nobelin rauhanpalkinto. Heinäkuun 18. päivä on kansainvälinen Nelson Mandelan päivä, jonka tarkoituksena on muistaa ja tunnustaa Mandelan työn ja elämän merkitys rauhan ja vapauden kulttuurille.

Lapsuus ja nuoruus

Mandela syntyi heinäkuussa 1918 Xhosa-kansaan ja meni kouluun Qunussa, jossa hänen opettajansa antoi lapsille perinteen mukaan kristityn nimen. Niin Rolihlahla sai lisänimen Nelson. Mandela jatkoi opintojaan aina yliopistoon asti ja opiskeli taiteita ja lakia useissa opinahjoissa.

Politiikassa

1940-luvulla Mandela oli jo intohimoisesti mukana anti-kolonialistisessa politiikassa ja hän oli perustamassa Afrikan kansalliskongressin (ANC) nuorisosiipeä vuonna 1944. Kun vallassa ollut puolue aloitti apartheid-politiikan toteuttamisen, Mandela oli yksi tuhansista mielenosoittajista kampanjassa, joka perustui kansalaistottelemattomuuteen ja syrjivien lakien noudattamatta jättämiseen. Hän ja yhdeksäntoista muuta tuomittiin yhdeksän kuukauden pakkotyöhön osallistumisestaan kampanjaan.

Mandela työskenteli lakimiehenä ja hänet pidätettiin useasti kapinallisten toimiensa takia. Ensimmäistä kertaa hän menetti toimintalupansa jo vuonna 1952. Maaliskuussa 1960 poliisi tappoi 69 aseetonta rotusortoa vastaan mieltänsä osoittanutta ihmistä, ja Etelä-Afrikka ajautui kaaokseen. Noin 18 000 mielenosoittajaa pidätettiin. Afrikan kansalliskongressi ja Pan-Afrikan kongressi (PAC) kiellettiin, ja Mandela jatkoi poliittista toimintaansa piileskellen. Kesäkuussa 1961 Mandelaa pyydettiin johtamaan aseistettua kampanjaa anti-rasistisen hallinnon aikaansaamiseksi. Mandela lähti mukaan vahvasta väkivallattomuuden periaatteestaan huolimatta.

Vankeusaika

Mandela lähti maasta ja sai aseellista koulutusta Marokossa ja Etiopiassa. Palatessaan Etelä-Afrikkaan Mandelaa syytettiin laittomasta maasta poistumisesta ja lakkoilusta. Mandela tuomittiin vankilaan viideksi vuodeksi. Vankeutensa aikana lokakuussa 1963 Mandela joutui uuteen oikeudenkäyntiin yhdeksän muun ANC:n johtohahmon kanssa. Niin kutsutussa Rivonian oikeudenkäynnissä heitä syytettiin sabotaasista hallitusta vastaan ja uhattiin kuolemantuomiolla. Lopulta Mandela ja seitsemän muuta tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.

Mandela istui tuomiostaan 27 vuotta Robben Islandin, Pollsmoorin ja Victor Vesterin vankiloissa, kunnes ANC:n ja PAC:n toiminta laillistettiin. Tämä johti yhdessä kampanjoinnin kanssa Mandelan vapauttamiseen vuonna 1991.

Vankeuden jälkeen

Vapautumisensa jälkeen Mandela äänestettiin ANC:n johtoon ja hän jatkoi taisteluaan valkoisten vähemmistövallan lopettamiseksi. Hänestä tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen ei-valkoinen presidentti demokraattisissa vaaleissa vuonna 1994. Presidenttiytensä aikana Mandela panosti erityisesti rasististen jakolinjojen häivyttämiseen. Mandela jätti paikkansa yhden kauden jälkeen vuonna 1999 ja jatkoi ponnistelujaan demokratian, tasa-arvon ja rauhan puolesta erityisesti omaa nimeänsä kantavan säätiön kautta. Mandela sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993 ja on yhä inspiraatio kaikille, jotka toimivat tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja sorrosta vapautumisen puolesta.

 

Lähteet: Nelson Mandela Foundation (http://www.nelsonmandela.org/), Mandela Day (http://www.mandeladay.com/), Nelson Mandela International Day (http://www.un.org/en/events/mandeladay/index.shtml),

24.10 on YK-päivä.

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki