Torsdag, 31 Juli 2014

FN på dit sprog

Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit silarsuarmioqatigiinnut nalunaarut

Ulloq 10. december 1948 FN'ip pingajussaanik ataatsimeersuarnermini Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit silarsuarmioqatigiinnut Nalunaarut akuersissutigaa tamannalu nalunaarutigalugu. Nalunaarut akuersissutigineqarpoq nunat 48-t isumaqataallutik taasinerisigut. Nunat arlaannaannilluunnit akerliusoqanngilaq. Nunat arfineq-pingasut taaseqataanngillat.

udhr.jpgOqaluttuarisaanermi pisimasup tamatuma kingunitsianngua ataatsimeersuartut nunanut ilaasortaasunut tamanut inassutigaat, nalunaarutip imarisai tamakkerlugit tamanut saqqummi-utissagaat. Tamatuma saniatigut »isumagissagaat nalunaarutip pingaartumik atuarfinni ilinniarfinnilu allani agguaanneqarnissaa, saqqummiunneqarnissaa, atuarneqarnissaa nassuiaarneqarnissaalu nunani assigiinngitsuni immikkoortuinilu naalakkersuinikkut pissutsit apeqqutaatinnagit«. Nalunaarutip oqaasertavii oqaatsit FN'imi atugaasut arfiniliusut atorlugit allagaapput.- araberisut, tuluttut, franskisut, kineserisut, russisut spaniamiutullu. Aammattaaq nunat FN'imut ilaasortaasut arlalissuit ataatsimeersuartut kajumissaarutaat malissimassavaat nalunaarullu namminneq inuiattut oqaatsiminnut nutserlugu. Quppernerni tullerni kalaallisuunngortinneqarnera suliarineqarpoq Statsministeriap Kalaallit Nunaannut qullersaqarfianit.


INUTUT PISINNAATITAAFFIIT PILLUGIT SILARSUARMIOQATIGIINNUT NALUNAARUT

AALLAQQAASIUT

Ataqqinassusermik inuup nammineq pigisaanik aammalu inooqatigiinnut ilaasortaasut tamarmik naligiimmik annaasassaanngitsumillu pisinnaatitaaffeqarnissaannik akuersissuteqarneq nunarsuarmi kiffaanngissuseqarnermut, naapertuilluarnermut eqqissinissamullu tunngaviummata.

inuttut pisinnaatitaaffinnik sumiginnaanerit asissuinerillu naakkittaatsuliornerujussuarnik silarsuarmiunut tarnip nalunngissusiinik aalassatsitsisartunik nassataqartarmata, aammalu nunarsuarmik inuit killilersugaanngitsumik oqalussinnaatitaaffigalugulu upperisakkut piginnaatitaaffeqarfianik ersiorfiginagulu atugarliorfigisassarinngisaannik pilersitsinissaq inuiaat anguniagaattut pingaarnerpaatut tusarliunneqartareersimammat.

pingaaruteqarluinnarmat inuiaqatigiit akornanni ikinngutinnersumik pissuseqarnissaq annertusarniassallugu.

pingaaruteqarluinnarmat inuttut pisinnaatitaaffiit inatsisitigut illersorneqarnissaat, inuk allatut sapillerluni qunutitsinermut qunusiaanermullu akiuunniartariaqalissanngippat.

Naalagaaffiit Peqatigiit inuisa isumaqatigiissutikkut uppernarsaqqimmassuk inuttut pisinnaatitaaffiit tunngaviusut, inuup ataqqinassusiata erianassusiatalu aammalu angutit arnallu naligiimmik pisinnaatitaaffeqarnerisa pingaartinneqarnissaat isumalluarfigigitsik, aalajangiussimallugulu inuttut atugarisanik siuarsaaniarnissaq inuuniarnermilu atugarisanik pitsaanerulersitsinissaq.

Naalagaaffiit ilaasortaasut imminnut pisussanngortimmata Naalagaaffiit Peqatigiit suleqatigalugit sulissutigissallugu inuttut pisinnaatitaaffinnut aammalu tunngavissiisutut killilersugaanngitsumik iliorsinnaatitaaffinnut nalinginnaasumik ataqqinninnerup annertunerulersinnissaa.

Pisinnaatitaaffinnik aammalu killilersugaanngitsumik iliorsinnaatitaaffinnik tamakkuninnga peqatigiilluni paasinninneq pisussaaffimmik tamatuminnga piviusunngortitsinissamut pingaaruteqarnerpaammat.

NAALAGAAFFIIT ILAASORTAASUT AALLARTITAASA

taamaattumik tamanut nalunaarutigaat, inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit silarsuarmioqatigiinnut nalunaarut manna inunnut tamanut, inuiaqatigiinnullu tamanut tunngatillugu peqatigiinnikkut anguniagassatut siunertaralugu, inuup kialuunniit aammalu inuiaqatigiinnik sullissisut kikkulluunniit tamatigut nalunaarutikkut matumuuna anguniassagaat, atuartitsineq perorsaanerlu aqqutigalugit pisinnaatitaaffinnut killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaanernut tamakkununnga ataqqin-ninnerulernissaq aammalu inuiaqatigiit nunallu allat alliartuinnartumik suliniuteqarnerisigut qularnaarniassallugu, sumiluunniit sunniuteqartumik akuersaarneqarlutillu naammassiniarneqarnissaat, naalagaaffinni ilaasortaasuni innuttaasut aammalu sumiiffinni naalagaaffinnit taakkunannga aqunneqartuni innuttaasut akornanni.

Inunikkoortoq 1.

Inuit tamarmik inunngorput nammineersinnaassuseqarlutik assigiimmillu ataqqinassuseqarlutillu pisinnaatitaaffeqarlutik. Silaqassusermik tarnillu nalunngissusianik pilersugaapput, imminnullu iliorfigeqatigiittariaqaraluarput qatanngutigiittut peqatigiinnerup anersaavani.

Immikkoortoq 2.

Kinaluunniit pisinnaatitaaffinnik killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffinnik nalunaarummi maani taaneqartunik tamanik atuiumasinnaavoq, sukkulluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik, s.ass. inuiannut sorlernut ataneq, ammip qalipaataa, arnaaneq/angutaaneq, oqaatsit, upperisaq, naalakkersuinikkut isuma allatulluunniit isumaqarneq, inuiaassutsikkut imaluunniit innuttaa-qatigiinni qanoq atugaqartuneerneq, pigisaqassuseq, inunnguutsimit imaluunniit inuiaqatigiinni allatut inissisimaneq pissutigalugit.

Aammattaaq nunami imaluunniit sumiiffimmi eqqartuussisinnaanikkut pissutsit imaluunniit naalakkersuinikkut imaluunniit nunat allamiut inuup aalajangersimasup attaveqarfigisaasa isumaat pissutigalugit assigiinngisitsineqassanngilaq, sumiiffik naalakkersuinikkut attaveqarfeqanngikkaluarpalluunniit, allanit oqartussaaffigineqaraluarpat namminersortuunngikkaluarpalluunniit, imaluunniit imminut naalakkersorsinnaassusia arlaatigut killiliivigineqarsimagaluarpat.

Immikkoortoq 3.

Kinaluunniit inuunermut, nammineersinnaassuseqarnissamut isumakuluuteqaranilu inuuniarnissamut piginnaatitaavoq.

Immikkoortoq 4.

Kinaluunniit inussiaatigineqaraniluunniit namininersorsinnaassusiiagaassanngilaq; inussiaateqarneq inussiaarniarnerlu sutigut tamatigut inerteqqutigineqassapput.

Immikkoortoq 5.

Kinaluunniit naalliutserujussuarneqassanngilaq aammalu peqqarniitsumik, naakkittaatsumik narrunarsaataasumillu pineqassananilu pillarneqassanani.

Immikkoortoq 6.

Inuk kinaluunniit nunarsuarmi sumiluunniit eqqartuussisarnermi pisassalittut pisussaasutulluunniit isigineqarsinnaatitaanissamut piginnaatitaavoq.

Inunikkoortoq 7.

Kikkulluunniit tamarmik inatsiseqarnikkut naligiissitaasussaapput, aammalu sutigulluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik inatsisitigut illersorneqarnissamut piginnaatitaallutik. Kikkulluunniit tamarmik assigiimmik piginnaatitaapput nalunaarummut matumunnga akerliusumik sutigulluunniit assigiinngisinneqarnissamut taamatulluunniit assigiinngisinneqalernissamut kajumissaa-rutaasinnaasunut sunulluunniit illersorneqarnissamut.

Immikkoortoq 8.

Kinaluunniit pisinnaatitaavoq naammaginartumik akitsisitaaqqinnissamut iliuutsinut tunngaviusutut pisinnaatitaaffinnik, nunap naalakkersugaanerani imaluunniit inatsisitigut pineqartunut tunniunneqartunik, innarliisunut inuiaqatigiinni eqqartuussiviit sussaqartut aqqutigalugit.

Immikkoortoq 9.

Kinaluunniit namminissarsiortumik tigusarineqassanngilaq, tigumigallagassanngortitaassanani imaluunniit nunagisamit peersitaassanani.

Immikkoortoq 10.

Kinaluunniit naligiissitaalluinnarnikkut piumasaqarsinnaatitaavoq eqqartuussivimmi aalajanger-simasunut attaveqanngitsumi aammalu nakerisarsiortuunngitsumi eqqortuliortumik tamanullu ammasumik iliorfigineqarnissamik, pisinnaatitaaffimminut pisussaaffimminullu tunngasutigut aalajangiiniartoqassatillugu aammalu inatsisit tunngavigalugit pillarneqaataasinnaasumik sumilluunniit unnerluutigineqarnermini.

Immikkoortoq 11.

1. Kinaluunniit pillagaassutaasinnaasumik iliuuseqarsimasutut unnerluutigineqartoq pisinnaatitaavoq pinngitsuusutut isigineqarnissamut pisuunermi tamanut ammasumik eqqartuussisoqarnerani, tamatumani uppernarsaatissat tamaasa imminut illersorniarnissamut pisariaqartinneqartut pereerlugit inatsisit naapertorlugit pisuunermi uppernarsarneqarnissaata tungaanut.

2. Kinaluunniit iliuuserisimasaq qanoq iliuuseqanngitsoorsimanerluunniit inuiaqatigiit imaluunniit nunat allamiut inatsisaat naapertorlugit tamatuma nalaani pillarneqaataasussaanngitsut pissutigalugit pillagaassutaasinnaasumik pissusilersorsimasutut pisuutinniarneqarsinnaanngilaq. Aammattaaq iliuutsit pillagaassutaasinnaasut pinerata nalaani aalajangerneqartuniit sakkortunerusunik pillaatissiisoqarsinnaassanngilaq .

Immikkoortoq 12.

Kinaluunnilt pissutsini namminerisani, ilaqutariinnermi, angerlarsimaffimmi imaluunniit allaffigeqatigiittarnikkut pissutsini namminiinnarsortumik akuliuffigineqassanngilaq, aammalu ataqqineqarnerup tusaamaneqarnerullu tungaasigut saassunneqassanani. Kinaluunniit taamatut akuliuffigineqarnissamut imaluunniit saassunneqarnissamut inatsisitigut illersorneqarsinnaatitaavoq.

Immikkoortoq 13.

1. Kinaluunniit akornuteqanngitsumik angalaarsinnaatitaavoq aammalu naalagaaffiit ataasiakkaat killeqarfiisa iluanni najugaqarfissamik nammineerluni toqqaasinnaatitaalluni.

Immikkoortoq 14.

1. Kinaluunniit malersugaanermut atatillugu nunani allani qimaaffissarsiornissamut qimaaffissinneqarnissamullu piginnaatitaavoq.

2. Piginnaatitaaffik taanna unnerluussaanerni naalakkersuinermut attuumassuteqanngitsutut pinerluutinut tunngassuteqavissuni imaluunniit Naalagaaffiit Peqatigiit siunertaannut tunngavigisaannullu akerliusumik iliuuseqarsimanerni tunngaviginiarneqarsinnaanngilaq.

Immikkoortoq 15.

1. Kinaluunniit naalagaaffimmi aalajangersimasumi innuttaassuseqarnissamut piginnaatitaavoq.

2. Kinaluunniit naalagaaffimmi aalajangersimasumi innuttaassutsiminik namminiinnarsortumik piiaaffigineqarsinnaanngilaq imaluunniit innuttaassutsimik allanngortitsisinnaatitaanermik itigartinneqarsinnaanngilaq.

Immikkoortoq 16.

1. Inuiannut sorlernut atasuunermut tunngasut, naalagaaffimmi sumi innuttaassuseqarnermut tunngasut qanorluunniit upperisaqarneq uniffiginagit angutit arnallu nammineersinnaassuseqartutut ukiuqalereersimasut aappanissinnaatitaapput ilaqutariinnillu pilersitsisinnaatitaallutik. Aappariilernissap tungaatigut, aappariinnerup nalaani aammalu aappariikunnaarnerup tungaatigut naligiimmik pisinnaatitaaffeqartussaapput.

2. Aappariilerneq aatsaat pisinnaalersinnaassaaq aappariilersussat tamarmik pinngitsaaliinertaqanngitsumik tamakiisumillu aapariilernissaq isumaqatigiissutigippassuk.

3. Ilaqutariit inuiaqatigiinni pissusissamisoortumik tunngavissiisumillu ataasiusortaapput aammalu inuiaqatigiinnit naalagaaffimmillu illersorneqartussaallutik.

Immikkoortoq 17.

1. Kinaluunniit namininerisaminik pigisaqartussaatitaavoq kisimiilluni allanilluunniit peqateqarluni.

2. Kinaluunniit pigisaanik pissutissaqanngitsumik arsaarneqarsinnaanngilaq.

Immikkoortoq 18.

Kinaluunniit pisinnaatitaavoq eqqarsartaatsikkut, tarnip nalunngissusiatigut aammalu upperisakkut killilersugaanngitsumik iliorsinnaanissamut; pisinnaatitaanermi tassani aamma pineqarpoq upperisarsiornermi sorlernut ilaasuunermik upperisamillu allanngortitsinissami killilersugaannginnissaq aammalu atuartitsinikkut, qanoq iliuuseqarnikkut, guutisiornikkut kiisalu upperisarsiornermi unnersuussutigineqartunik naammassinninniarnikkut kisimiilluni allanilluunniit peqateqarluni tamanut ammasumik namminersortumilluunniit upperisarsiornermi sorlernut ilaa-suunermik imaluunnilt uperisamik nalunaajaateqarnissami killilersugaannginnissaq.

Immikkoortoq 19.

Kinaluunniit pisinnaatitaavoq killilliffigineqanngitsumik isummaminik nalunaaruteqarnissamut aammalu killiliiffigineqanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaanissamut, pisinnaatitaaffimmi tassani aamma pineqarput allanit akuliuffigineqarani namminerisatut isummamik nalunaaruteqarsinnaatitaaneq aammalu nalunaaruteqarniarnermi atorneqarsinnaasut suulluunnilt aqqutigalugit aammalu nunat killeqarfii apeqqutaatinnagit paasisassarsiorsinnaaneq eqqarsaa-tinillu nalunaaruteqarsinnaaneq.

Immikkoortoq 20.

1. Kikkulluunniit tamarmik pisinaatitaapput eqqissisimasumik pissusilimmik killilersugaanngitsumik katersoqatigiittarnissanut aammalu peqatigiiffinnik pilersitsesarnissanut.

2. Kinaluunniit peqatigiiffimmi sumiluunniit ilaasortaanissamut pinngitsaalineqarsinnaanngilaq.

Immikkoortoq 21.

1. Kinaluunniit pisinnaatitaavoq nunagisami aqunneqarnerani toqqaannartumik imaluunniit sinniisussatut killilersugaanngitsumik qinikkat aqqutigalugit peqataaniarnissamut.

2. Kinaluunniit pisinnaatitaavoq nunagisamini naligiissitaasumik atorfinitsitaanissamut suliaqartitaanissamullu.

3. Innuttaasut piumassuseqarnerat naalakkersuisut oqartussaassuseqarnissaannut tunngaviussaaq, piumassuseqarneq tamanna ersersinneqartassaaq piffissani aalajangersimasuni piviusumillu qinersisoqartarneratigut aammalu naligiimmik qinersisinnaatitaanikkut pisassalluni isertuussamik taaguinertigut imaluunniit taamatulli killilersugaanngitsumik taaguisarnermi periaatsit aqqutigalugit.

Immikkoortoq 22.

Kinaluunniit inuiaqatigiinni ilaasortaasutut pisinnaatitaavoq inooqatigiinnermi toqqissisimaarnissamut aammalu piumasaqarsinnaatitaalluni aningaasarsiornikkut, inuttut aammalu kulturimut tunngassutilitsigut pisinnaatitaaffiit, nammineq ataqqinassutsimut killilersugaanngitsumillu inuttut ineriartorsinnaanissamut pinngitsoorneqarsinnaanngitsut aaqqissuunneqartassasut inuiaqatigiit qanoq iliuuseqarnerisigut aammalu nunanik allanik suleqatigiinninnikkut kiisalu naalagaaffiit ataasiakkaat aaqqissuussaanerat atortussatigullu pissarsivissaataat naapertorlugit.

Immikkoortoq 23.

1. Kinaluunniit pisinnaatitaavoq suliffeqarnissamut, suliffissamik nammineerluni toqqaanissamut, sulinermi naapertuilluartumik ajunngitsunillu atugassaqartitaanissamut aammalu suliffi-ssaaruttoornaveersaartitaanissamut.

2. Kinaluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik pisinnaatitaavoq suliat assigiippata naligiimmik akissarsiaqartitaanissamut.

3. Kinaluunniit sulisuusoq pisinnaatitaavoq naapertuilluartumik iluarinartumillu akissarsiaqartitaanissamut, imminut ilaquttaminillu inummut naleqquttumik inuutinniarnissamut pisariaqassappallu aamma inunnik allanik sernissuiniarnernut isumannarunnaarsitsisussanik.

4. Kinaluunniit pisinnaatitaavoq sulinermi sogutigisaminut illersuutissatut suliaqaqatigiit peqatigiiffiinik pilersitsinissamut tamakkunanilu ilanngunnissamut.

Immikkoortoq 24.

Kinaluunniit pisinnaatitaavoq qasuersaarnissamut sunngiffeqarnissamullu, ilanngullugu piffissamik suliffiusumik naammaginartumik killilersuineq, aammalu piffissani aalajangersimasuni akissarsiat pigiinnarlugit feriaqartarnissamut.

Immikkoortoq 25.

1. Kinaluunniit pisinnaatitaavoq pissaqassutsikkut nammineq ilaquttamilu peqqinnissaannut toqqissisimaarnissaannullu naammattunik atugaqarnissamut, ilanngullugit nerisassatigut, atisatigut, inissatigut aammalu nakorsamit ikiorneqarnikkut aammalu inooqatigiinnermi pisariaqartinneqartutut ajunngitsorsiassatigut naammaginartuusunik, pisinnaatitaallunilu suliffissaarusimaneqartillugu, napparsimanermi, sulisinnaajunnaarnermi, aappaarsernermi, utoqqalinermi imaluunniit iluanaarutigisinnaasanik allanik pissutsit nammiineq pisuussutiginngisat pissutigalugit annaasaqarnermi isumannaatsunik atugassaqartitaanissamut.

2. Anaanaasut meraallu immikkut ittumik isumassorneqarlutillu ikiorneqartussaapput. Meeqqat tamarmik, aappariinnermi tamatumaluunniit avataatigut inunngoraluarunik assigiimmik, inooqatigiinnermi illersorneqartussaapput.

Immikkoortoq 26.

1. Kinaluunniit pisinnaatitaavoq atuartitaanissamut. Atuartitaaneq akeqanngilaq, allatut ajornar-pat minnerpaamik ilinniaqqaatissanik tunngavissaasunillu ilinniarnermi. Ilinniaqqaatissanik atuar-titaaneq pinngitsoorani pisussaassaaq. Teknikikkut suliatigullu ilinniartitaaneq tamanut nalinginnaasumik ammatinneqassaaq aammalu piginnaassutsit tunngavigalugit annertunerusumik atuartitaaneq kikkunnulluunniit naligiissumik ammatinneqassaaq.

2. Atuartitsinermi anguniarneqassaaq inuup inuttut naammattumik ineriartortinneqarnissaa aammalu inuttut pisinnaatitaaffinnut nammineersinnaalernissamullu aallarniutaasunut ataqqinninnerup annertusarneqarnissaa. Naalagaaffiit tamarmik aammalu inuiaqatigiinni sorlerni ataqatigiiaat upperisaqaqatigiiaallu akornanni paaseqatigiinnissamut, akaareqatigiinnissamut ikinngutinneqatigiinnissamullu siuarsaaviussaaq aammalu Naalagaaffiit Peqatigiit eqqissi-simanissap pigiinnarnissaanut sulinerannut siuarsaaviussalluni.

3. Angajoqqaat qitornamik qanoq atuartitaanissaannik toqqaaniarnissamut salliutitaassapput.

Immikkoortoq 27.

1. Kinaluunniit pisinnaatitaavoq inuiaqatigiinni kulturimut tunngassutilitsigut ingerlatsinerni killi-lersorneqanngitsumik peqataanissamut, eqqumiitsulianik nuannaaruteqarnissamut aaminalu ilisi-matuussutsikkut siuariaatinik taakkualu ajunngitsorsiassartaannik paasissutissinneqartarnissamut.

2. Kinaluunniit pisinnaatitaavoq ileqqorissaarnermut tunngasutigut aammalu timikkut inuuniarnermut tunngasutigut soqutigisanik ilisimatuussutsikkut, atuakkiatigut imaluunniit eqqumiitsulioriaatsikkut pilersissimasaminut tunngassutillit suugaluartulluunniit illersorneqarnissaannut.

Imrnikkoortoq 28.

Kinaluunniit piumasaqarsinnaatitaavoq inuttut inuiaqatigiittullu atugarisat aaqqissuussivigineqarnissaannik, tarnatumani pisinnaatitaaffiit killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffiit nalunaarummi matumani taaneqartut tamakkiisumik piviusunngorsinnaaqqullugit.

Immikkoortoq 29.

1. Kinaluunniit inuiaqatigiit tungaannut pisussaaffeqarpoq, taamaallaalli tamatumani inuttut killi-lersugaanngitsumik tamakkiisumillu ineriartorsinnaatitaaneq tunngavigalugit.

2. Pisinnaatitaaffiit aamma killilersugaanngitsumik iliorsinnaatitaaffiit atorneqarnerini kialuunniit taamaallaat naalagarsiorfigisussaavai killilersuutit inatsisini aalajangersarneqarsimasut inuit allat pisinnaatitaaffiisa killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffiisa aammalu piumasaqaatit naapertuilluartut inuiaqatigiinni inuit kikkulluunniit naalakkersuinikkut oqaasissaqaqatigiiffigisaanni ileqqorissaarnissamut tunngasut, inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat aammalu inunnut tamanut iluaqutissatut piumasaqaatigineqartut naammassiniarnissaat siunertaralugu.

3. Pisinnaatitaaffiit killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffiit tamakku Naalagaaffiit Peqatigiit siunertarisaannut tunngavigisaannullu akerliusumik atorneqanngilluinnassapput.

Immikkoortoq 30.

Nalunaarummi matumani taaneqartut arlaannaalluunniit paasineqassanngilaq naalagaaffinnut, ataatsimoortukkuutaanut imaluunniit inunnut ataasiakkaanut tunngavissiisutut sumilluunniit ingerlassaqarniarnissamut imaluunniit iliuuseqarniarnissamut pisinnaatitaaffittut killilersugaanngitsumillu iliuuseqarsinnaatitaaffittut maani naatsorsuunneqartut arlaannaannilluunniit suujunnaarsitsiniutaasinnaasunik.

 

Hvordan arbejder Verdensfødevareprogrammet? Se her, hvordan tonsvis af mad sendes til Syrien hver måned.

Banner
Banner
Banner
Banner